Metla laatii valtakunnalliset ja alueelliset laskelmat metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) kerätyn tiedon pohjalta. Laskelmia laadittaessa otetaan huomioon valtakun­nalliset suojeluohjelmat ja sähköisesti saatavilla olevien maakunta- ja seutukaavojen rajoitusmerkinnät.

Maakuntatason alueiden käyttöä ohjaavat maakuntakaavat ovat saatavilla Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämänä paikkatietoaineistoina. Sen sijaan kuntatason alueiden käytön suunnittelua ohjaavat kuntien laatimat yleiskaavat sekä yksityiskohtaisemmat asemakaavat ovat vielä heikosti saatavilla.

Kaikkia yleiskaavoissa olevia suojelualueita tai puuntuotannon rajoituksia ei ole voitu ottaa huomioon, minkä vuoksi hakkuumahdollisuudet saattavat tulla yliarvioiduiksi. Kaavoitusaineistojen heikko saatavuus sähköisessä muodossa hankaloittaa myös metsäsuunnittelua. Tiedon puutteen vuoksi arvokkaita luontokohteita saattaa tuhoutua.

Yleiskaavoissa runsaasti olennaista tietoa muun muassa metsäsuunnitteluun
Yleiskaavat sisältävät runsaasti eritasoisia suojelu­alueita ja muita metsän käyttöä rajoittavia alueva­rauksia tai kohteita, jotka eivät kuulu valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Tieto näistä suojelu­määräyksistä olisi tarpeen metsäsuunnittelussa tai valtakunnallisia ja alueellisia metsävara- ja hakkuu­mahdollisuuslaskelmia laadittaessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön suunnittelun yhtenä tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä. Tämä tavoite on sisällytetty kaikkien kaavojen sisältövaatimuksiin. Muun muassa näiden tavoitteiden turvaamiseksi voidaan kaavoissa antaa maankäyttöä koskevia suosituksia ja rajoituksia, jotka vaikuttavat myös metsäalueiden käyttöön.

Metla, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Metsäkeskus Pohjois-Karjala ovat yhteistyössä koonneet paikkatietoaineiston metsän käsittelyyn vaikuttavista yleiskaavamerkinnöistä ja -määräyksistä Pohjois-Karjalassa. Tätä aineistoa on nyt hyödynnetty VMI:n laskelmissa ja metsäsuunnittelussa.

	Pohjois-Karjalan oikeusvaikutteiset yleiskaavat vuonna 2008

Pohjois-Karjalan yleiskaava-alueet seulottiin pilottina
Tutkimuksessa selvitettiin yleiskaavamerkinnöistä aiheutuvien puuntuotannon rajoitusten yleisyys Pohjois-Karjalassa sekä tarkasteltiin yleiskaa­voituksella rajoitettujen metsien ominaisuuksia puuntuotannollisten vaikutusten arvioimiseksi.

Kootusta paikkatietoaineistosta ei voida laskea suoraan esimerkiksi kaavamerkinnöillä rajoitetun metsämaan pinta-alaa, sillä aineisto ei sisällä tietoa maanpeitteestä. Kaavamerkinnästä ei myöskään voi päätellä maaluokkaa, sillä esimer­kiksi metsätalouteen varatut alueet sisältävät muun muassa jouto- ja maatalousmaita. Metsämaan rajoitusten alan laskentaa varten paikkatietoaineisto yhdistettiin VMI10:n koeala-aineistoon.

Kun Pohjois-Karjalan yleiskaavoitetut alueet oli käyty läpi, ”löytyi” viivan alle noin 16 000 hehtaaria rajoitetun puuntuotannon piiriin kuuluvaa metsämaata ja 1 000 hehtaaria puuntuotannon ulkopuolella olevaa metsämaata.

Pääosa näistä yleiskaavoista löydetyistä rajoituksista on nuorissa metsissä, eivätkä ne siten vaikuta merkittävästi maakunnan lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksiin. Pidemmälläkin aikavälillä nyt voimassa olevien kaavarajoitusten vaikutus hakkuumahdollisuuksiin on vähäinen, sillä 17 000 hehtaaria on vain runsas prosentti Pohjois-Karjalan metsämaan alasta. Kaava-aineistosta tulevien uusien rajoitusten painottuminen nuoriin metsiin selittyy sillä, että valtaosa rajoituksista tuli rantamaiseman suojelemiseksi annetuista metsän käyttöä koskevista määräyksistä.

Lisäksi huomattava osa kaavamääräyksistä on tulkinnanvaraisia, eikä osa metsätalousalueille annetuista määräyksistä ole metsätalouden näkökulmasta järkevästi toteutettavissa. Näitä ovat esimerkiksi määräykset, joissa hakkuita, päätehakkuut mukaan lukien, ei ole rajoitettu, mutta maanpinnan muokkaus on kielletty kaavamääräyksin.

Ongelmia aiheuttavat myös esimerkiksi kaukomaiseman suojelemiseksi annetut metsän käyttöä koskevat määräykset alueilla, joilla on useita eri omistajien tiloja.

Työ jatkuu Rannikon metsäkeskuksen alueella
Vaikka tehdyn tutkimuksen perusteella kaavarajoitusten vaikutus puuntuotantoon Pohjois-Karjalassa ei tällä hetkellä olekaan kovin merkittävä, on yleiskaavarajoitusten selvittäminen ja kokoaminen yhteen paikkatietoaineistoon perusteltua. Yleiskaavoilla on metsänomistajien kannalta huomattavasti suurempi merkitys kuin maakunnan tasolla.

Yleiskaavoitettu pinta-ala maakunnittain ja kaavoissa annetut metsänkäyttöä koskevat rajoitukset vaihtelevat suuresti, eikä Pohjois-Karjalan tulosten perusteella voida pitkälle päätellä yleiskaavojen vaikutusta puuntuotantoon muissa maakunnissa. Esimerkiksi Rannikon metsäkeskuksen eteläosan alueella yleiskaavat kattavat huomattavasti suuremman osan alueesta kuin Pohjois-Karjalassa – vaikka yleiskaavoitettu pinta-ala Pohjois-Karjalassa koko ajan kasvaakin.

Aineistosta valmistunut tutkimus "Yleiskaavamerkintöjen ja -määräysten aiheuttamat puuntuotannon rajoitukset Pohjois-Karjalassa valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan" ilmestyy lähiaikoina Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen metsätieteellisen seuran julkaisemassa Metsätieteen aikakauskirjassa.

Lisätietoja:

• Erikoistutkija Kari T. Korhonen, puh. 010 211 3030, kari.t.korhonen @ metla.fi

• Tutkija Ulla Mattila, puh. 040 801 5256, ulla.mattila @ metla.fi

• Valtakunnan metsien inventointi