Myyrätuhot melko vähäisiä – hirvituhokartta melkein kauttaaltaan punainen
Maan eteläpuoliskon myyräkannat olivat vuosi sitten ennätyskorkealla. Odotettavissa oli pahimpia taimituhoja vuosikausiin (Metlan myyrätiedote 13.10.2008). VMIn koealoilla maastokaudella 2009 tehtyjen seurantojen mukaan merkittäviä myyrätuhoja löytyikin, mutta melko harvakseltaan – eniten myyrät tekivät tuhojaan eteläisen Suomen keskiosassa. Hirvituhoihin verrattuna myyrätuhot olivat valtakunnallisesti tarkasteltuna vähäisiä. Hirvituhoja esiintyi runsaasti lähes koko Suomessa.

Myyrien aiheuttamat tuhot jäivät paikallisiksi ja keskittyivät enemmän eteläiseen Suomeen.	Hirvituhoja esiintyi taimikoissa kauttaaltaan lähes koko Suomessa.

Metsissämme on hyvät apajat
Myyrillä ja hirvillä on metsissämme hyvät apajat, sillä VMI10:n mukaan puuntuotannon metsämaan alasta 21 prosenttia (3,8 miljoonaa hehtaaria) on nuoria tai varttuneita taimikoita. Näistä neljännes on metsänhoidol­liselta tilaltaan välttäviä tai vajaatuottoisia. Taimikoiden tilaa heikentävät useimmin taimikon epätasaisuus ja harvuus, erilaiset tuhot tai hoitamattomuus. Tunnistetuista tuhoista valtaosa on hirvien aiheuttamia – hirvituhoja on VMI10:ssä kirjattu kaikkiaan lähes miljoonalle hehtaarille.

”VMI on seurannut myyrä- ja hirvituhoja jo useita vuosia, uutena palveluna pystymme nyt havainnollistamaan inventointituloksia myös teemakarttoina. Myyrä- ja hirvituhokatsauksen takana on lukematon määrä kilometrejä ja maastossa rekisteröityjä havaintoja”, kertoo Metlan varttunut tutkija Juho Pitkänen.

”Kun koealan metsikössä havaitaan tuhoja, kirjataan ylös kaksi tärkeintä tuhon aiheuttajaa ja myös se, mikä on tuhojen yhteisvaikutus metsikön laatuun. Esimerkiksi nyt laadittuja tuhokarttoja varten maastoaineistosta haettiin kaikki viime kesänä mitatut taimikot. Näistä merkittiin tuhotaimikoiksi ne, joissa tuhon aiheuttaja oli määritelty ja joissa tuhot alensivat metsikön laatua. Pistemäiset koealahavainnot muutettiin havainnolliseksi karttakuvaksi laskemalla tuhotaimikoiden osuus paikallisesti 25 kilometrin säteisen ympyrän sisältä”, selittää Juho Pitkänen.

Vuonna 2009 maastossa oli 23 mittausryhmää, joissa kussakin oli kaksi tai kolme mittaajaa.

VMI11:ssa mitattiin viime kesänä lähes 100 000 puuta
VMI perustuu systemaattiseen otantaan eli näytekoealojen mittauk­seen. VMIssä ei tehdä koko metsäalan kattavaa kuvioarviointia kuten tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa, vaan metsävaratuloksia tuotetaan ensisijaisesti suuralueille, kuten esimerkiksi metsäkeskus­ten tai maakuntien kokoisille alueille. Koealamittauksia tehdään vuosittain koko maan alueella. Maastomittauksissa arvioidaan sekä metsikkökuvioita että yksittäisiä, puita kuvaavia tunnuksia.

Vuonna 2009 maastossa oli 23 mittausryhmää, joissa kussakin oli kaksi tai kolme mittaajaa. Toukokuusta lokakuulle kestävän maastokauden aikana koealoja mitattiin lähes 14 000 kappaletta. Näistä metsämaalle osui vajaat 10 000 kappaletta ja kitu- ja joutomaalle noin 1500 kappaletta. Loput koealat sattuivat pelloille, rakennetulle maalle, tielle tms.

Tänä vuonna alkaneen VMI11:n erikoisuutena on puumittausten ulottaminen myös metsätalousmaan ulkopuolisille koealoille. Puita mitataan tällä kertaa siis myös puistoista, tonteilta, pihoilta ja esimerkiksi pellon pientareilta. Näitä metsätalousmaan ulkopuolella kasvavia puita mitattiin vuonna 2009 yhteensä 3278 kappaletta, kun kaiken kaikkiaan VMI:ssa mitattuja puita viime kesänä oli kaikkiaan vajaa 100 000 kappaletta. 

Metlassa myyrätuhoja seurataan tarkasti

Myyräseuranta on yksi Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Säännöllisesti ilmestyvistä katsauksista käy ilmi myyrätuhojen maantieteellinen esiintymisriski metsätaloudessa ja puutarhoissa.  Siinä kerrotaan myös myyrien levittämien tautien, kuten myyräkuumeen, tarttumisriskistä. Tämänsyksyisen myyräkatsauksen mukaan myyräkannat ovat eteläisessä Suomessa niukat ja Savossa kohtalaiset, myyräkanta laskee talven yli. Sen sijaan Pohjois-Suomen myyräkannat ovat alkaneet runsastua. Myös VMI seuraa tuhotilannetta ensi keväänä alkavalla maastokaudella.

Lisätietoja:

• Erikoistutkija Kari T. Korhonen, puh. 010 211 3030, kari.t.korhonen @ metla.fi

• Teemakartat: Varttunut tutkija Juho Pitkänen, puh. 010 211 3182, juho.pitkanen @ metla.fi

• Maastotyöt: Varttunut tutkija Arto Ahola, puh. 010 211 2193, arto.ahola @ metla.fi

• Valtakunnan metsien inventointi