kuva:Metla/Jouni Hyvärinen
Metla
17.12.2009

VMI vie inventointitietoa ja -osaamista Nepaliin ja Vietnamiin

Suomen inventoinnin tieto-taito on maailmalla kovassa kurssissa
Maailman metsistä tarvitaan luotettavaa ja ajan tasalla olevaa metsävaratietoa monesta syystä. Juuri nyt ajankohtaisin metsävaratieto on puustoon ja metsämaahan sitoutuneen hiilen määrä. Ilman inventointeihin perustuvia ajantasaisia metsävaratietoja hiilen määrää ei pystytä luotettavasti raportoimaan.

 

Metsien inventoinneilla on useimpien teollisuusmaiden tapauksessa jo pitkät perinteet, mutta kehitysmaita lähestyttäessä tilanne muuttuu – metsävaratietojen keruuta vaikeuttavia epäkohtia on pitkä lista. Rahoitus­vaikeudet, vaativat maasto-olosuhteet, ammattitaitoisen henkilökunnan puute, poliittisten olojen epävakaus, vanhentunut teknologia jne. Metsävarojen inventoinnissa suomalainen osaaminen on maailmalla tunnustettua, ja tälle tieto-taidolle olisi tarvetta ja kysyntää eri ilmansuunnissa.

 

 

Kuva: Metla/Merja Lindroos.

 

Kalle Eerikäinen johtaa uutta IKI-hanketta
Metsäntutkimuslaitos lähti mukaan Suomen valtion kehitysyhteistyöhön ”Metsävaratiedon inventointijärjestelmien ja niihin liittyvän tutkimuskapasiteetin vahvistaminen Vietnamissa ja Nepalissa” -hankkeella. Kaksi ja puolivuotista Metlan ensimmäistä IKI-hanketta koordinoi Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -hankkeen tutkija Kalle Eerikäinen.

 

”Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa tuli sellainen tuntuma, että kaikenlainen VMI-osaaminen on kohdemaissa tervetullutta”, naurahtaa Kalle Eerikäinen. Nepalista Metlalla on hankekumppaneinaan Nepalin ”Metla” eli "Department of Forest Research and Survey", Tribhuvan yliopiston metsätieteellinen osasto sekä yliopiston alaisuudessa toimiva Katmandun metsäinstituutti. Vietnamista yhteistyöhön lähtivät mukaan sekä "Forest Inventory and Planning Institute" että Hanoissa sijaitseva metsäyliopisto "Vietnam Forestry University".

 

Hanke pyrkii nimensä mukaisesti kehittämään metsävaratiedon inventointijärjestelmää kohdemaissa. Tavoitteeseen tähdätään pääosin kolmella tavalla:

  1. kehittämällä metsäbiometrista osaamista inventointitiedon hallinnan ja analyysin tueksi,
  2. kehittämällä kohdemaihin sopivia kaukokartoituspohjaisia monilähdeinventoinnin menetelmiä ja
  3. välittämällä hankkeessa tuotettua tietoa sekä kouluttamalla ja valmentamalla kohdemaiden inventointihenkilöstöä.

Kalle Eerikäinen on asiastaan innostunut, mutta tietää samalla olevansa suurten haasteiden edessä. ”Kohdemaiden olosuhteet ovat vaativat ja käytettävissä olevat resurssit niukat. Esimerkiksi paikallisiin oloihin sopivien ja sekä alueellisesti että ajallisesti monimuotoisen inventointitiedon hallinnasta suoriutuvien keruu-, käsittely- ja analyysimenetelmien kehittäminen on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä”, toteaa Eerikäinen.

 

 

Metsikkökoealan mittausta puustoon sitoutuneen hiilen määrän arvioimiseksi sal-metsässä (Shorea robusta) Nepalin Palpan piirikunnassa. Kuva: Dr Keshab Awasthi/Tribhuvan University, Institute of Forestry.

 

Tässä kokonaisuudessa Metlaan lähes 90 vuoden aikana ja jo kohta 11:ssa valtakunnan metsien inventoinnissa karttunut käytännön kokemus ja menetelmäosaaminen tulevat tarpeeseen.

 

”Joudumme pohtimaan muun muassa sitä, mitkä ovat ne kustannustehokkaat menetelmät, joilla tarvittava määrä maastodataa eli säännönmukai­sesti tehtävän metsävara- ja hiiliraportoinnin lähtötietoa saadaan kootuksi riittävän nopeassa aikataulussa ja tarkasti. Strategiamme pohjautuu metsäbiometriseen osaamiseen ja tehokkaa­seen kaukokartoitus- ja paikkatietomenetelmien hyödyntämiseen. Oman suolansa asiaan tuo uusien tekniikoiden kuten laserkeilauksen käytettävyyden testaus otantaan pohjautuvan maastoaineiston täydentämisessä. Myös kumppaniorganisaatioiden henkilökunnan kouluttaminen työhön on vaativa asia – johtuen jo yksin kulttuurisista eroista.”

 

Reilut kaksi vuotta on suuritöiselle hankkeelle lyhyt aika. ”Tilanne saadaan kartoitettua ja henkilöstön koulutus sekä menetelmäkehitys polkaistua käyntiin. Jatkon varmistaminen sekä tulosten ja vaikuttavuuden ajantasai­nen seuraaminen ovat jo oma lukunsa”, Eerikäinen pohtii. "Tämä vaatii myös erityistä panostamista ja tukea Metlan taholta, sillä samalla me rakennamme oman henkilöstömme osaamista", jatkaa Eerikäinen.

 

Osa hankekumppaneista on jo ennättänyt käydä tutustumassa Metlan toimintaan. Eerikäinen matkustaa kohdemaihin heti tammikuun alussa. ”On olennaista päästä tutustumaan yhteistyökumppanien arkeen paikan päälle. Myös omakohtaiseen havainnointiin pohjautuvan kokonaiskäsityksen luominen kumppaniorganisaatioiden valmiuksista sekä tutkimus- ja tietotarpeista on keskeistä, kun pyrkimyksenä on varmentaa hankkeen onnistuminen.”

 

IKI on mahdollisuus monipuoliselle kehitysyhteistyölle
Suomessa ministeriöillä ja julkisen sektorin laitoksilla on osaamista, jota pyritään kanavoimaan yhteistyömai­den vastaavien laitosten käyttöön. Vuonna 2008 luotu IKI-ohjelma mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön, yhteistyökumppanit suomalaisille löytyvät kohdemaan vastaavista laitok­sista tai ministeriöistä.

 

IKI-hankkeen suunnittelu lähtee liikkeelle kirjallisesta aloitteesta, jonka kumppanuuteen tähtäävät organisaa­tiot laativat yhteistyössä. Kunkin aloitteen käsittelee ulkoasianministeriön (UM) asianomainen alueyksikkö. Parhaassa tapauksessa jatkosuunnittelu johtaa varsinaisen hankesuunnitelman hyväksymiseen sekä ulko­maankauppa- ja kehitysyhteistyöministerin tekemään rahoituspäätökseen. Tämän jälkeen UM antaa hankkeesta toimeksiannon, joka valtuuttaa suomalaisen laitoksen tai viraston ja sen työntekijät hankkeen toteutukseen virkavastuulla. Instrumentin avulla suomalaista osaamista päästään hyödyntämään tehokkaasti myös muualla. Erityistavoitteena on saada nuoria asiantuntijoita mukaan kehitysyhteistyön tehtäviin.

 

Metla avustaa Nepalin metsävarojen kartoituksessa
IKI-hankkeen lisäksi Metla on mukana Indufor Oy:n koordinoimassa kansainvälisessä "The Forest Resource Assessment of Nepal" -hankkeessa, jonka tehtävänä on Nepalin metsävarojen kartoittaminen.

 

Suomen ja Nepalin valtioiden rahoittamaan viisivuotiseen hankkeeseen sisältyy myös tutkimustietoon pohjau­tuvaa menetelmäkehitystä, jossa päävastuussa on Metlan VMI-ryhmä. Hankkeessa sovelletaan maastoinven­toinnin tietosisällön ja kaukokartoitusmateriaalin yhdistävän monilähdeinventoinnin menetelmiä, kehitetään puu- ja puustotunnusten ennustamisessa käytettävien laskentasysteemien mallikantoja, uudistetaan metsä­varatiedon hallintajärjestelmää ja testataan laserkeilauksen käyttämistä inventoinnissa.

 

Inventointihankkeen tuotokset palvelevat muun muassa metsäpoliittista päätöksentekoa Nepalissa. Hankkeen tavoitteena on myös paikata ilmastonmuutokseen kytkeytyviin kysymyksiin liittyvää tietovajetta ja tuottaa välineitä hiilipäästökaupan tarpeisiin. Perinteisten metsävaratietojen kuten tilavuus- ja biomassaarvioiden lisäksi projekti lisää tietämystä muun muassa alueen metsien hiilivaroista, metsäluonnon monimuotoisuudesta ja merkityksestä kylämetsätaloudelle, metsien ei-puuaineisista tuotteista ja maaperän ominaisuuksista.

 

Indufor toteuttaa hankkeen yhteistyössä Metlan, Oy Arbonaut Ltd:n ja nepalilaisen Genesis Consultancy (P) Ltd:n kanssa.
  


Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Kalle Eerikäinen, puh. 010 211 3165, kalle.eerikainen @ metla.fi

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi