kuva:Metla/Jouni Hyvärinen

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset

 


Tutkimuksessa tarkasteltiin taimikoiden hoitomäärien vaikutuksia metsien puuston rakenteeseen ja hakkuukertymiin tulevan 30 vuoden aikana. Laskelmien lähtötilanteena oli VMI10-mittaustulokset. Tässä vaiheessa tulokset on laskettu kolmen metsäkeskuksen alueelle (Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Häme-Uusimaa).

 

Tutkimus toteutettiin metsikkösimulointeina ja skenaariotarkasteluna, joka sisälsi kolme erilaista oletusta taimikonhoidon toteutusmääristä tulevaisuudessa.

  1. Perusskenaariossa kaikki taimikonhoidot oletettiin tehtäväksi yksityismetsien metsänhoitosuositusten mukaisesti (Hyvän metsänhoidon suositukset, Tapio 2006).
  2. Toisessa skenaariossa toteutusmäärien oletettiin säilyvän nykytasolla.
  3. Kolmannessa skenaariossa oletettiin, että taimikonhoidot jätetään kokonaan tekemättä.

Taimikonhoitoa lukuun ottamatta metsien käsittelyn ja hakkuumäärien oletettiin säilyvän viime vuosien tasolla ja jakautuvan ajallisesti suhteellisen tasaisesti tulevan 30-vuotisjakson ajan.

 

Tiheä taimikko ja harvennushakkuiden laiminlyönti jarruttavat järeytymistä
Taimikoiden hoitamattomuuden tai hoitotoimien lykkääntymisen seurauksena odotettavissa on nykyistä vieläkin tiheämpiä taimikoita. Lisäksi lehtipuuston osuus lisääntyy havupuuvaltaisissa nuorissa metsissä. Tiheissä taimikoissa yksittäisten puiden kasvutila on pieni, jolloin puut järeytyvät hitaasti. Tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla lehtipuut vievät nopeakasvuisimpina tilaa hidaskasvuisimmilta havupuilta.

 

Pitkällä aikavälillä vaikutus hakkuukertymiin voi olla hyvinkin merkittävä. Entistä suurempi osuus hakkuukertymästä tulee olemaan pieniläpimittaista lehtipuuta. Nuorena harventamatta jääneet metsät saavuttavat päätehakkuujäreyden entistä myöhemmin. Tällöin tukkipuukertymät vähenevät ja tukin keskijäreys pienenee. Erityisesti järeän puun hakkuukertymät, josta saadaan suurimmat hakkuutulot, vähenevät.
 
Tämän tarkastelun aikajakso ulottui 30 vuoden päähän, jolloin tämän päivän taimikot ovat vasta harvennusvaiheen kasvatusmetsiä. Sen vuoksi lähivuosikymmenien hakkuukertymien kokonaismäärät olivat samaa suuruusluokkaa eri skenaarioissa.

 

 

Taimikonhoidon nykytason suhteellinen vaikutus eri puutavaralajien kokonaistilavuuksiin 30 vuoden kuluttua kolmen metsäkeskuksen alueella. Vertailukohtana tilanne, jossa kaikki metsänhoidollisesti tarpeelliset taimikonhoitotoimet toteutetaan suositusten mukaisesti.

 

Sen sijaan puuston rakenteessa saattoi jo havaita eroja 30 vuoden kuluttua. Kolmen tutkitun metsäkeskuksen alueella tällä hetkellä runsaat puolet metsänhoidon näkökulmasta harvennusten tarpeessa olevista taimikoista harvennetaan. Mikäli taimikoita jatkossakin hoidetaan nykyisellä tavalla, 30 vuoden kuluttua ainespuun mitat täyttävän puuston kokonaistilavuus on lähes 5 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa taimikoita alettaisiin nyt hoitaa metsänhoitosuositusten mukaisesti. Suurin vaikutus näkyy kuusikoissa. Kuusikuidun määrä on noin 12 prosenttia ja kuusitukin noin neljä prosenttia pienempi. Vastaavasti kuitupuukokoisen lehtipuun kokonaistilavuus lisääntyy noin kolmella prosentilla.

 

Lisätietoja:

 

<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi