kuva:Metla/Jouni Hyvärinen

VMI10 päätöksessä – erikoistarkastelussa metsänuudistamisen tila


 

 

Puuston kasvu (tolpat) on 1970-luvun alun jälkeen ylittänyt poistuman (murtoviiva) ja puuston määrä on jatkuvasti lisääntynyt.

 

Uusimmat puuvaratiedot
VMI10:n mukaan metsämaan ala on 20,1 miljoonaa hehtaaria, josta 18,6 miljoonaa hehtaaria on puuntuotannossa olevaa maata. Puuston määrä on 2,2 miljardia kuutiometriä. Puuston kasvu on 2000-luvulla ollut keskimäärin 99,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vastaavan ajan hakkuut ja luonnonpoistuma ovat olleet vajaat 70 prosenttia kasvusta.

 

VMI10:n maastoaineiston otokseen osuneita metsiköitä on tarkasteltu erittäin monipuolisesti. Aineistoon on kirjattu kuvaukset metsiköiden kasvupaikasta, niiden puustosta, tehdyistä toimenpiteistä, metsänhoidollisista toimenpidetarpeista, tuhoista ja hallinnollisista tiedoista. Koealoilta on mitattu elävä ja kuollut puusto.

 

 

 

VMI:tä johtaa erikoistutkija, MMT Kari T. Korhonen.

 

Metsänhoidon nykytila
VMI10:n tulosten mukaan puuntuotannon metsämaan alasta 21 prosenttia (3,8 miljoonaa hehtaaria) on nuoria tai varttuneita taimikoita. Metsien uudistamisen ja taimikoiden tila puhuttivat laajalti jo VMI9:n aikaan (1996-2003). Nyt joukko VMI:n ja metsänhoidon tutkijoita on valmistellut erityiskatsauksen metsänhoidon tilasta. Katsaus on työstetty VMI10-aineiston pohjalta, ja se on tarkoitus julkaista Metsätieteen aikakauskirjassa myöhemmin tänä vuonna.

 

”Koko maan taimikoista 26 prosenttia on metsänhoidolliselta tilaltaan välttäviä tai vajaatuottoisia. Luontaisesti perustettujen taimikoiden tila on selvästi heikompi kuin viljelytaimikoiden – luontaisista taimikoista 36 prosenttia on välttäviä tai vajaatuottoisia, viljelytaimikoista 21 prosenttia”, luettelee VMI:n tuloslaskennasta vastaava vanhempi tutkija Antti Ihalainen.

 

Taimikoiden tilaa heikentävät useimmin taimikon epätasaisuus ja harvuus (34 prosentilla taimikoista), tuhot (23 prosentilla) tai hoitamattomuus (11 prosentilla). Taimikon epätasaisuuden taustalla voi olla useita tekijöitä: taimien kuoleminen uudistamisen alkuvaiheessa, uudistamistyön heikko laatu ja maanmuokkauksen tai varhaishoidon laiminlyönti. ”Suomessa on yhteensä 236 000 hehtaaria liian harvoja taimikoita, joissa kasvatettavia taimia on alle tuhat kappaletta hehtaarilla” toteaa metsänhoidon erikoistutkija Jari Miina.

 

 

Hirvituhojen osuus mänty- ja lehtipuutaimikoista (%), osuuksissa ovat mukana myös lievät tuhot.

 

 

”Taimikoiden tuhonaiheuttajista valtaosa on tunnistettu hirvien aiheuttamiksi – hirvituhoja on VMI:ssä kirjattu kaikkiaan lähes miljoonalle hehtaarille. Tämä tarkoittaa sitä, että viidenneksessä taimikoista on hirvituhoja, laatua alentavia tuhoja on 12 prosentilla taimikoista”, toteaa varttunut tutkija Heli Viiri. Menneen talven laajat myyrätuhot eivät vielä näy näissä tuloksissa.

 

Taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin on kertynyt mittavat hoitorästit. ”Kiireellisesti tehtäviä taimikonhoitoja olisi lähes 700 000 hehtaarilla, kun taimikonhoitorästejä oli vielä VMI9:n mukaan vajaat 600 000 hehtaaria ja 1980–1990-lukujen taitteessa tehdyn VMI8:n mukaan noin 450 000 hehtaaria”, summaa metsänuudistamisen laatua pitkään tutkinut Metlan Suonenjoen toimintayksikön vs. johtaja Timo Saksa.

 


Lisätietoja:

<< paluu etusivulle

 

 

 

 

 

 

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi