Lähes jokaisella kuopiolaisilla on vahva mielipide Puijon kehittämisestä, mutta miten sovittaa yhteen usein etäällä olevia näkemyksiä ja toiveita. Ristiriitoja herättäviä asioita ovat olleet metsien uudistaminen, maisemien avaaminen sekä monimuotoisuuden ja virkistyskäytön yhteensovittaminen. Myös alueen käytöstä on syntynyt ristiriitoja kun tulisi ottaa huomioon niin matkailun, huippu-urheilun kuin virkistyskäytönkin tarpeet. Suunnittelukohteen haasteellisuudesta ja pitkäaikaisista ristiriidoista kertovat lukuisat eri aikoina laaditut kehittämissuunnitelmat, joista useimmat ovat jääneet toteuttamatta. Moni kuopiolainen on jo ollutkin turhautunut pitkään jatkuneeseen Puijon 'pysähtyneisyyden tilaan', kuten kuopiolaiset itse sitä osuvasti kuvaavat. Näistä syistä Kuopion kaupunki halusi selvittää perusteellisesti kuopiolaisten näkemyksiä Puijosta ja sen kehittämisestä.

Puijon laelta on avattu näkymää Kallavedelle. Kuva: Jouko Räsänen/Kuopion kaupunki

Puijon metsäalueen hoidon ja käytön vuorovaikutteisesta suunnittelusta päätettiin toukokuussa 2008. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat laativat Puijon hoito- ja käyttösuunnittelun prosessin kuvauksen soveltaen kuntametsien suunnittelusta saatuja hyviä käytännön kokemuksia ja alan uusinta tutkimustietoa. Kuopion kaupunki valitsi tarjouskilpailun perusteella suunnittelukonsultit (FCG Planeko) toteuttamaan kuvauksen mukaista suunnitteluprosessia. Suunnittelun kuluessa prosessin toteutukseen tehtiin jonkin verran hienosäätöä ja muutoksia.

Puijon suunnitteluprosessi on hyvä esimerkki tutkimuksen ja käytännön toisiaan hyödyttävästä yhteistoiminnasta.

Miten vuorovaikutteinen suunnittelu toteutettiin Puijolla?

Kuopiolaisten mielipiteitä kartoitettiin posti- ja nettikyselyllä kahdessa eri vaiheessa. Suunnittelun alussa kartoitettiin yleisnäkemyksiä ja kehittämistarpeita Puijon käytöstä ja hoidosta. Metsäntutkimuslaitos oli mukana toteuttamassa kyselyä ja kyselyaineistosta on valmistumassa pro gradu -työ Helsingin yliopistoon. Suunnittelun myöhemmässä vaiheessa kysyttiin kuopiolaisten kantaa suunnitelmavaihtoehtoihin. Puijolla toimivien yrittäjien, järjestöjen ja seurojen näkemyksiä ja ideoita kartoitettiin ryhmähaastatteluilla ja kahdessa Puijo-seminaarissa. Puijon suunnittelun etenemistä seurasi ohjausryhmä, joka koostui kaupungin hallintokuntien ja luottamuselinten jäsenistä sekä Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijoista.

Kun Puijon käyttötarpeet ja hoidon tavoitteet ja näkemykset oli määritelty, suunnittelukonsultit laativat niiden pohjalta suunnitelmavaihtoehtoja. Asukaskyselyiden ja Puijo-seminaarin palautteen pohjalta ohjausryhmä valitsi parhaimman hoito- ja käyttövaihtoehdon. Tammikuun 2010 lausuntokierroksen jälkeen Kuopion kaupunki päättää kuntademokratian mukaisesti lopullisesta suunnitelmasta tämän kevään aikana.  

Metsänhoidon "kevyt" vaihtoehto ja virkistyskäytön kehittäminen saivat eniten kannatusta

Sekä kyselyyn vastanneet että Puijon alueen toimijat kannattivat m etsänhoidon vaihtoehdoista selkeästi eniten ns. kevyttä vaihtoehtoa. Suunnittelukonsultin esityksen mukaisesti siinä uudistetaan metsät vaiheittain tekemällä pienialaisia aukkoja ja säästämällä myös vanhoja puita. Uudistaminen aloitetaan noin 1/3:ssa yli 100-vuotiaissa metsissä ja se jaksotetaan 50 vuodelle. Näin kokemus metsän peitteisyydestä säilyy eikä kaukomaisemassa tapahdu olennaisia muutoksia.

Suunnitteluhanke eteni hyvässä yhteistyössä ja erityistä kritiikkiä esitettiin vasta loppuraportin luonnoksen laajalla lausuntokierroksella. Luonnonsuojelusektorin esittämä kritiikki kohdistui pääasiassa ehdotettuihin metsänhoidon periaatteisiin, luonnon monimuotoisuuden liian vähäiseen huomioon ottamiseen ja joihinkin alueiden käyttöä koskeviin ehdotuksiin.

Kuva: Kuopion kaupunki

Kuntametsien käytöltä ja hoidolta puuttuvat usein selkeät tavoitteet

Puijolla toteutettu monitavoitteinen ja vuorovaikutteinen metsäsuunnittelu on vielä melko uusi käytännön toimintamalli. Perinteisesti kuntametsien suunnittelussa kuntalaisille esitetään vain yksi suunnitelmavaihtoehto, jonka sisältöä on ollut mahdollista kommentoida. Tällöin kommentit ovat helposti suuntautuneet pieniin yksityiskohtiin. Metsän hoidolle ja käytölle asetettuja tavoitteita voidaan kuitenkin sovittaa yhteen parhaiten siten, että tuotetaan useita suunnitelmavaihtoehtoja, joista valitaan päätöksentekijöiden ja osallistujien tavoitteisiin parhaiten sopiva. Puijon suunnittelussa tuotettiin suunnitelmavaihtoehtoja ja kysyttiin kuntalaisten ja sidosryhmien mielipidettä parhaasta vaihtoehdosta. Vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi eri näkökulmista luovat pohjan paremmin perusteltujen päätösten tekemiselle.

Monilta kunnilta puuttuvat myös selkeät tavoitteet omistamiensa metsien hoidolle. Tavoitteiden puuttuminen hankaloittaa taajamametsien käytön ja hoidon suunnittelua. Metsänhoidon lyhytjänteisyys ja tavoitteiden puuttuminen selittyvät osaltaan niukoilla resursseilla. Vain vajaalla viidenneksellä metsää omistavista kunnista on palveluksessaan metsäalan tai puutarha-alan koulutuksen saanutta henkilöstöä.

Taajamametsien suunnittelun ja hoidon käsikirja valmisteilla

Metsäntutkimuslaitoksessa aloitettiin viime vuoden lopulla taajamametsien suunnittelun ja hoidon käytännön käsikirjan valmistelu. Edellisestä taajamametsien hoito-oppaasta (Komulainen 1995) on kulunut jo 15 vuotta ja kunnat ovat tuoneet esille uuden ajantasaisen käsikirjan tarpeen.

Käsikirjaan kootaan tämänhetkinen tietämys taajama- ja virkistysmetsien käytöstä, suunnittelusta ja hoidosta ja visioidaan tulevaisuuden toimintamalleja monimuotoisten, kestävien ja kauniiden taajama- ja virkistysmetsien luomiseksi. Kirja on suunnattu taajama- ja virkistysmetsissä toimiville metsä-, ympäristö- ja viheralan asiantuntijoille, alan opiskelijoille ja kaikille alasta kiinnostuneille henkilöille ja järjestöille. Taustatyönä Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat laatineet kirjallisuustutkimuksen (Hamberg & Löfström 2009), johon on koottu alan uusinta tutki­mustietoa. Käsikirjan on suunniteltu olevan markkinoilla kevään 2012 aikana.

Lisätietoja:

• Tutkija Irja Löfström, p. 050 391 2418, irja.lofstrom @ metla.fi

• Professori Mikko Kurttila, p. 050 391 3262, mikko.kurttila @ metla.fi

• www.puijo.kuopio.fi

Julkaisuja:

• Hamberg, L. & Löfström, I. 2009. Monimuotoisuuden ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla. Metlan työraportteja 113. 69 s.

• Löfström,I., Mikkola, N., Kurttila, M., Leskinen, P., Hujala, T., Jauhiainen, S. & Räsänen, J. 2008. Puijon metsäalueen hoidon ja käytön vuorovaikutteinen suunnittelu (pdf). Kuopion kaupunki, 27 s.

• Mikkola, N., Pykäläinen, J., Löfström, I., Kurttila, M. & Tikkanen, J. 2008. Kuntametsien suunnittelun tiekartta -hankkeen loppuraportti. Metlan työraportteja 68. 52 s.

<< paluu etusivulle