Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot |
1/2010 |
 |
|||||
TutkittuaUutta tietoa luontaisen metsäkasvillisuuden säilyttämisestä kaupunkimetsissä
Taajama-alueilla sijaitsevien metsien aluskasvillisuuden muuttumista on selitetty tähän asti lähinnä virkistyskäytön aiheuttamalla tallauksella. Tutkimustulokset osoittivat, että tallauksen lisäksi metsien pirstominen pieniksi ja kapeiksi metsiköiksi aiheuttaa kasvillisuusmuutoksia.
Auringonvalo, tuuli ja ilman epäpuhtaudet pääsevät helposti tunkeutumaan metsään reunojen kautta, mikä muuttaa metsälajiston elinympäristöä valoisammaksi, kuivemmaksi ja ravinteikkaammaksi. Metsien olisi oltava kompakteja, lähinnä pyöreitä, ja vähintään kolmen hehtaarin kokoisia, jotta metsien sisään jäisi metsäkasvilajistolle sopivia elinympäristöjä.
Biologinen vesakontorjunta tehoaa pihlajaan ja haapaan
Sienellä käsitellyistä haavantaimista kuoli kokeen loppuun mennessä yli puolet kun taas perinteisessä mekaanisessa käsittelyssä kolmannes ja nk. hirvikäsittelyssä vain kymmenesosa. Pihlajan sitkeyttä kuvaa hyvin se, että sienikäsitellyistä taimista kuolleita oli vain vajaa kolmannes, perinteisesti käsitellyistä alle kymmenesosa ja hirvikäsittelyssä ei yhtään.
 |
TutkittuaKuluneet ja saastuneet metsämaat kuntoon varpuistutuksilla
Virkistyskäytön kuluttamalle tai saasteiden vuoksi paljastuneelle metsämaalle voidaan palauttaa kasvipeite istuttamalla tai kylvämällä kestäviä kasvilajeja tai lisäämällä maanparannusaineita.
Metla kehittää niin sanottuja ekologisia ennallistamismenetelmiä, joissa käytetään kotimaisia metsäkasveja ja pyritään elvyttämään koko metsäekosysteemin ainekiertoa ja monimuotoisuutta. Kaksi vuotta sitten aloitettiin häiriintyneillä alueilla kokeita istuttamalla paljaalle metsämaalle mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Varpujen menestymistä ja vaikutusta muun metsäkasvillisuuden palautumiseen seurataan vielä muutamia vuosia. Hyviä kokemuksia on saatu aiemmin Harjavallan metallisulattojen lähimetsissä.
Asukastutkimus linjasi Puijon hoito- ja käyttösuunnitelmaa Puijo on kuopiolaisille arvokas ja rakas metsäalue. Kuopiolaiset ovat käyneet pitkään vilkasta keskustelua ja kädenvääntöä Puijon kehittämisestä ja metsien käsittelystä. Kuopiolaisten mielipiteitä Puijon kehittämisestä kartoitettiin metsäsuunnittelun alkaessa vuonna 2009. Osa kuopiolaisista hyväksyisi jopa avohakkuut Puijolla, ja toiset eivät halunneet metsiä käsiteltävän lainkaan.
Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi Kuopio päätti laatia Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman vuorovaikutteisesti ottamalla suunnitteluun mukaan tavallisia kuopiolaisia ja Puijon alueen toimijoita. Nyt suunnitelma on valmis ja se odottaa parhaillaan kaupunginvaltuuston lopullista kannanottoa.
Tilaa tai peru uutiskirjeJos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi. |
||||
Lehtipuut muodostavat taajama-alueilla tiheitä pusikoita, jotka haittaavat sekä havupuiden uudistumista että metsien ulkoilukäyttöä. Kehitteillä olevan biologisen torjunta-aineen, purppuranahakka -sieniliuoksen käyttö osoittautui melko tehokkaaksi pihlajan ja haavan vesakoiden torjunnassa. Aiemmin sienikäsittelyä on tutkittu Suomessa koivulla, mutta ei pihlajalla ja haavalla. 
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Marjatta Joutsimäki, etunimi.sukunimi @ metla.fi