Metsien ja soiden ennallistaminen luonnonsuojelualueilla on vakiintunut osaksi Metsähallituksen toimintaa. Entisiä talousmetsiä palautetaan luonnontilaisen kaltaiseksi lisäämällä harvinaiseksi käyneitä luonnonmetsän piirteitä.

Tärkeimpiä toteutustapoja ovat pienaukotus, pystylahopuun tuottaminen, metsän poltto sekä suoalueilla ojien täyttö.

Ennallistamista on tehty vuodesta 1995 alkaen yhteensä yli 30 000 hehtaaria ja vuoden 2009 alussa kohteita oli luonnonsuojelualueilla jäljellä vielä 26 000 hehtaaria. Kaikkiaan ennallistettavista alueista kaksi viidesosaa on kivennäismaita ja loput ovat soilla. Lähes kaikki ennallistaminen on tehty Metsähallituksen mailla.

Nyt etsikään keinoja kustannustehokkuuden lisäämiseen

Siinä missä puuntuotannon investointien hyöty on laskettavissa lisääntyneinä hakkuutuloina tai puunkorjuun ja -tuotannon kustannusten alenemisena, onkin ennallistamisinvestoinnin hyötyjen arviointi, saatikka niiden rahaksi muuttaminen, huomattavasti vaativampi tehtävä.

Rahan käytön tehokkuutta pyritään lisäämään joko siten, että saadaan samalla rahamäärällä enemmän aikaiseksi tai voidaan tuottaa nykyiset tuotteet tai palvelut entistä vähemmällä rahalla.

Ennallistamisinvestoinnista saatava hyöty ei ole stabiili, vaan se muuttuu ajan ja paikan suhteen. Eri alueilla on erilaiset monimuotoisuuden lisäämistarpeet ja samaa toimenpidettä samalla alueella tehtäessä siitä saatava hyöty alkaa laskea.

Vaihtoehtojen kustannukset pitää tietää, sillä muuten niiden priorisointi kustannustehokkaasti on tyhjän päällä. Kustannustietojen lisäksi päätöksenteon tueksi tarvitaan riittävät tiedot työvaikeustekijöistä ennallistamiskohteilla, koska sillä on suora yhteys työn tuottavuuteen.

Kustannuslaskentaa testattiin ensimmäisen kerran Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisessä pilottitutkimuksessa vuosina 2004–2007. Tuolloin selvitettiin Metsähallituksen käytännön valmiuksia tuottaa riittävän tarkkaa tietoa, laskea tietojen perusteella työlajien ja työmenetelmien yksikkökustannuksia sekä selvittää investointien kustannusrakenne.

Nyt aloitetaan uusi kustannusaineiston keruu, jossa suuri osa tiedoista tulee Metsähallituksen tietokannoista. Tietoja kerätään jo tämän vuoden puolella muutamilta kohteilta.

Mitä toimenpiteitä tarvitaan ja paljonko ne maksavat?

Tärkeimpiä ennallistamistapoja kivennäismailla ovat lahopuun ja metsärakenteen vaihtelun lisäämiseen tähtäävät pienaukotus ja pystylahopuun tuottaminen sekä metsän poltto. Soilla pyritään palauttamaan vesitalous ja kasvillisuus entiselleen ojia täyttämällä.

Ennallistamisessa käytetyt toimenpiteet on jaoteltu taulukon mukaan työ- ja kustannuslajeiksi. Tutkimuksessa selvitettiin taulukossa luetellut kustannukset, jotka syntyvät siitä alkaen, kun kohde on päätetty ennallistaa. Kerätyissä kustannustiedoissa eivät ole mukana suojelualueen inventoinnin ja ennallistamiskohteiden valinnan kustannukset.

Ennallistamiskustannusten jaottelu kustannuspaikkoihin ja – lajeihin.

Tietoja kerättiin18 hankkeesta eri puolilta Etelä-Suomea. Työlajeittain käsiteltäviä toimenpidekuvioita tai -kuvioryhmiä oli kaikkiaan 41, joista 35:ssä työt oli suoritettu loppuun. Aineistossa mukana olevien toimenpidekuvioiden pinta-ala oli yhteensä 2 400 hehtaaria ja ennallistamiseen oli käytetty 361 000 euroa. Tietoja saatiin kaikista taulukossa luetelluista työlajista, mutta havaintojen määrä kunkin osalta vaihteli yhdestä yhteentoista. Töitä kohteilla oli tehty vuosina 2004–2006.

Vähäisen havaintomäärän takia tuloksista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä eri työlajien kustannustasosta, kustannusten hajonnasta eikä kustannusrakenteesta. Tästä huolimatta oheisissa kuvissa esitetään ennallistamisen työlajeittaisia yksikkökustannuksia ja kustannusrakenteita esimerkkinä siitä, mitä tutkimuksessa kehitetty tiedonkeruujärjestelmä voisi jatkossa tuottaa.

Ennallistamisessa työlajeihin pitäisi löytyä kustannustehokkaat menettelytavat. Eri työlajien välisiä hehtaarikohtaisia kustannuseroja on turha tuijottaa, sillä myös hyödyt ovat eri luokkaa.

Suunnittelun ja työnjohdon osuus kustannuksista oli pilottiaineistossa 10–40 prosenttia. Kohteen valintaa edeltävät inventointi- ja suunnittelukustannukset eivät ole laskelmissa mukana.

Pilotista rutiiniksi?

Jotta ennallistamiskohteiden kustannustietoja voitaisiin luotettavasti käyttää päätöksenteon tukena, tulisi kohteittain kerätyn aineiston olla riittävän suuri. Toimiva kustannusseuranta on systemaattista ja myös sen tulee olla kustannustehokasta. Jatkossa Metsähallitus ja Metla jatkavat metsien ja soiden ennallistamiskustannusten keruujärjestelmän kehittämistä METSO II:n puitteissa. Tavoitteena on, että suuri osa ennallistamisen kustannuslaskentaan tarvittavista tiedoista kerättäisiin Metsähallituksessa metsätalouden puolella jo käytössä olevilla järjestelmillä.

Lisätietoja:

• Tutkija Esa Uotila, Metla, p. 050 391 2214, esa.uotila @ metla.fi
• Erikoissuunnittelija Rauli Perkiö, Metsähallitus, p. 040 708 2102, rauli.perkio @ metsa.fi

<< paluu etusivulle