<< paluu etusivulle

2/2008 - 29.5.2008
Belgian leikkimetsät

Pohjoismaissa vallitsee jokamiehenoikeus, mutta jo Keski-Euroopassa ihmisten mahdollisuus liikkua metsissä on paljon rajoitetumpi. Belgialaisten Rik De Vreesen ja Gudrun Van Langenhoven tutkimuksessa kerrotaan Flanderin ”Leikkimetsistä”, joita maassa on perustettu viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Leikkimetsä on metsään erityisesti merkitty alue, joka on pysyvästi tai määräaikaisesti avattu alle 18-vuotiaiden lasten leikkikäyttöön. Siellä ei ole leikkikentille ominaisia teollisesti rakennettuja leikkivälineitä, mutta siellä voi olla esimerkiksi paikallisesta puusta tehtyjä rakennelmia vaikkapa kiipeämiseen.

Leikkimetsiin liittyy myös kuntien ja nuorisojärjstöjen aktiviteetteja, joissa lapsille opetetaan metsässä liikkumista ja metsäluonnon kunnioittavaa käyttöä.

Leikkimetsä perustuu lakiin ja viranomaisten sekä metsänomistajien väliseen sopimuksiin. Suurin osa leikkimetsistä on kuntien tai valtion maalla, mutta jos omistaja on yksityinen, hän voi saada korvausta 100 euroa hehtaarilta. Valtio on tukenut paikallisviranomaisia Leikkimetsiksi tarkoitettujen alueiden hankinnassa ja tarvittaessa metsityksessä.

Leikkimetsien määrä on vuonna 2008 jo 412 ja niiden yhteenlaskettu ala on 2141 hehtaaria, joista 52 hehtaaria (13 kappaletta) luonnonsuojelualueilla. Tämä on 1,5 % Belgian metsäalasta.

 

Vaeltelevat norjalaiset

 

Odd Inge Vistadin ja Margrete Skårin tutkimuksen mukaan vaeltelu on norjalaisille hyvin tärkeä ulkoilma-aktiviteetti. Tutkimuksessa pyydettiin reippailusta nauttivia norjalaisia kuvaamaan itse omaa suhdettaan ulkoilmaelämään. Tulokset osoittavat, että ihmiset kokevat kävelylenkkien ja vaellusten parantavan elämän laatua. Liikkumisen motiivien joukossa nousee kuntoilua korkeammalle vaeltelun meditatiivivisuus ja vaikutus mielenrauhaan. Aktiivisten vaeltelijoiden kirjoituksissa korostuivat lapsuuden kokemukset esimerkin antajana.


Veltot englantilaiset ?

 

Wendy Thompson Natural England –organisaatiosta raportoi joitain huolestuttavia trendejä englantilaisten ulkoilu- ja liikuntaharrastuksesta.

Ylipainoisten määrä on viimeisten 10 vuoden aikana kaksinkertaistunut yli 6-vuotiaiden ja kolminkertaistunut yli 15-vuotiaiden keskuudessa. Liikakilojen lasketaan maksavan valtiolle 7 miljardia puntaa vuodessa lähinnä erilaisten ylipainosta johtuvien vaivojen hoitokustannuksina. Jopa 70 % väestöstä arvioidaan liikkuvan liian vähän.

Hieman yli puoolet (52 %) englantilaisista ilmoittaa olevansa niin väsyneitä iltaisin ettei jaksa tehdä mitään. Vastaava luku vuonna 2001 oli 46 %.

Lasten keskuudessa tunne-elämän häiriöt kuten hyperaktiivisuus ovat yli kaksinkertaistuneet hieman yli kuudesta 14 prosenttiin. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden käyttö on vahvassa kasvussa.

Lapset leikkivät nykyisin ulkona ilman aikuisten ohjausta harvemmin kuin vanhempansa ja paljon harvemmin kuin isovanhempansa. Tärkeimmiksi syiksi ilmoitetaan vieraiden henkilöiden aiheuttamat vaarat, liikenne, onnettomuudet ja tapaturmat, kiusaaminen ja pelko ”vääränlaisten ihmisten” aiheuttamista ongelmista.

Kuitenkin leikki on tärkeä osa lasten kehitystä ja ilman aikuisten ohjausta tapahtuvat leikit kasvattavat lasten luovuutta. Sisäleikit eivät voi korvata asioita, joita voi oppia vain luonnossa.

Yksi positiivinen trendi sentään löytyi: Ihmiset elävät kauemmin eivätkä uudet vanhukset enää suostu asettumaan perinteisiin käsityksiin siitä, mikä on sopivaa heidän ikäiselleen. Vuoteen 2011 mennessä elämänodotuksen uskotaan nousevan 82 vuoteen naisilla ja 77 vuoteen miehillä. Kummassakin luvussa on nousua 2,4 vuotta vuoden 1997m lukuihin verrattuna.


Reippaat ruotsalaiset

 

Peter Fredman ja Ulla Romild Keski-Ruotsin yliopistosta esittelivät ennakkotietoa uudesta kansallisesta ruotsalaisesta ulkoilu- ja virkistystutkimuksesta.

Tutkimus vahvistaa kuvaa ruotsalaisista reippaana ja ulkoilevana kansana. Yli puolet ilmoittaa viettävänsä aikaa luonnossa joko usein tai hyvin usein jopa arkisin. Loma-aikaan luonnossa liikkuvat ilmoituksensa mukaan miltei kaikki.

Kaikkein tärkein reippailun muoto on kävely joko mielihyvän tai liikunnan tähden. Arkisin koiran kävelyttäminen liikuttaa monia. Varsinkin loma-aikoina ja viikonloppuisin luonnossa liikkuminen ja puutarhanhoito ovat suosittuja ulkoilun muotoja.

Tärkein este luonnossa liikkumiselle on ajan puute. Kuitenkin miltei puolet vastanneista ilmoitti aikovansa liikkua ulkona vastaisuudessa enemmän ja vain 18 % ilmoitti aikovansa vähentää sitä.

Yli puolet ruotsalaisista oli voimakkaasti sitä mieltä, että jokamiehenoikeus on hänelle ulkoilijana henkilökohtaisesti tärkeä.

Ruotsalaisilla on hyvin selvä ja varsin perinteinen kuva siitä, mikä on oikeaa kunnon ulkoilua (”friluftsliv”). Kärkeen nousivat ylivoimaisesti retkeily vuorilla ja metsissä. Myös melominen ja lintujen tarkkailu sijoittuivat korkealle. Sen sijaan esimerkiksi kaupunkipuistossa käymisen mahdutti tämän käsitteen piiriin vain alle 10 % vastaajista eivätkä golf ja sellaiset motorisoudut liikunnan muodot kuin veneily ja moottorikelkkailu sijoittuneet juuri paremmin.


 

<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Unioninkatu 40A, 00170 HELSINKI, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Reeta Eskola, etunimi.sukunimi @ metla.fi