Paleltumat jokatalvinen riesa
Lieviä paleltumia sattuu Suomessa vuosittain 12:lle ja vakavia paleltumia yhdelle prosentille työikäisistä. Kymmenen prosenttia työikäisistä on elämänsä aikana saanut vakavan paleltuman. Vakavat paleltumat voivat aiheuttaa jälkioireita sekä työ- ja toimintakyvyn pysyvää heikkenemistä. Kylmyys aiheuttaa Suomessa vuosittain myös 70–80 kuolemantapausta. Määrä on pitkän ajan kuluessa hitaasti lisääntynyt.

Kokonaiskuolleisuus ja päivän keskilämpötila (Jokioinen) Suomessa vuosina 1961-1997. Tasoitetut luvut (Iowess-menetelmä). Aineistot: Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos.

Tärkeimmät paleltumakuolemiin vaikuttavat tekijät ovat alkoholin käyttö ja sairaudet. Kuitenkin paleltumat ja niiden aiheuttamat kuolemat muodostavat vain murto-osan kylmyyden aiheuttamista terveysvaikutuksis­ta.

Suomessa on tiedetty jo 1700-luvulta alkaen, että kuolemantapaukset lisääntyvät talvisin. Tällöin ei ole kysymys paleltumista vaan sairauksista, joita kylmälle altistuminen aiheuttaa tai pahentaa. Suomessa sattuu talviaikaan 2500–3500 ylimääräistä kuolemantapausta, jotka kirjautuvat tilastoihin ”normaaleina” kuolinsyinä (sydäntaudit, aivohalvaukset, hengityselinten taudit). Näiden kuolemantapausten syinä ovat silloin kylmyyden suorat tai epäsuorat vaikutukset.

Elimistön lämmönsäätely kylmässä säässä saattaa johtaa sairauskohtauksiin
Vaikutusmekanismit liittyvät elimistön normaaliin lämmönsäätelyyn. Kylmässä säässä elimistö pyrkii säilyttämään lämpöä supistamalla pintaverisuonia. Tämän seurauksena verenpaine nousee, verta kasautuu kehon sisäosiin, veren pienimolekyyliset aineosat siirtyvät soluvälitilaan ja hyytymistä edistävien tekijöiden pitoisuudet lisääntyvät. Myös veritulppien muodostumisvaara kasvaa.

Myös talvisaikaan yleiset virus- ja bakteeri-infektiot voivat aiheuttaa sydänkohtauksia – suoraan tai välillisesti – varsinkin iän tai sairauksien heikentämässä väestössä. Tunnettuja ovat myös lumenluontiin liittyvät äkkikuo­lemat; kuolemantapaukset lisääntyvät lumipyryjen jälkeen.

Pipo päässä pakkasella
Kuolemantapausten määrä on Suomessa pienimmil­lään silloin, kun vuorokauden keskilämpötila on  noin +14°C. Kuolemantapausten määrä lisääntyy loivasti lämpötilan laskiessa ja jyrkästi lämpötilan noustessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomea leudom­missa maissa (Välimeren maat, Englanti) kylmyyden haittavaikutukset alkavat jo lämpötilan laskiessa alle +20 –+25°C (tropiikissa kynnys on vielä korkeammalla), ja haitat ovat määrällisesti paljon suuremmat kuin Suomessa.

Suomalaiset ovat sopeutuneet kylmään. Tämä ilmenee asuntojen rakennustavassa, pukeutumisessa ja käyt­täytymisessä. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset suo­jaavat päänsä, kätensä ja alaraajansa paremmin kylmältä Suomessa kuin Välimeren maissa tai Englannissa ja pysyttelevät ulkona ollessaan liikkeessä.

Koska suurin osa vuodesta on kylmää, kylmän aiheuttamat terveyshaitat ovat kuitenkin määrällisesti merkit­täviä. Ilmaston lämmetessä onkin tärkeää huolehtia siitä, että suomalaisten pitkän ajan kuluessa omaksuma kylmältä suojautumisen kulttuuri ei pääse rappeutumaan.

Lisätietoja:

• Professori Simo Näyhä, Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Työterveyslaitos, puh. (08) 537 5671, simo.nayha @ oulu.fi
• Kirjallisuus
  - The Eurowinter Group. Cold exposure and winter mortality from ischaemic heart disease, cerebrovascular disease, respiratory disease, and all causes in warm and cold regions of Europe. Lancet 1997; 349: 1341–1346.
  - Mäkinen, T. M., Jokelainen, J., Näyhä, S., & Hassi, J. 2009. Frostbites in working life: results from the Finrisk 2002 survey. Scand J Work Environ Health 35(5): 386–395.
  - Näyhä, S. 2005. Environmental temperature and mortality. Int J Circumpolar Health 64(5): 451–458.