kuva:Metla/Jouni Hyvärinen
Metla

Kuusen paakkutaimet kasvavat hyvin turvekompostiseoksessa

Kompostin käyttö kasvualustoissa lisääntymässä

 
  Kokeissa tutkittiin turpeen (ylh.) ja kompostin (alh.) seoksia.
 

Turpeen käyttö kasvualustana on vähenemässä vaikka erityisesti vaalean turpeen hyvät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset kasvatusominaisuudet ovat laajasti tunnettuja. Turvetta pidetään kalliina kasvualustana erityisesti niissä maissa, joissa ei juuri ole omaa turvetuotantoa. Lisäksi turvesoiden suojelupaineet ovat vähentäneet turpeen käyttöä kasvualustoissa esimerkiksi Englannissa.

 

EUn jätedirektiivi (2008/98/EY), joka on saatettava jäsenmaissa voimaan viimeistään 12.12.2010, edistää biojätteen erilliskeräystä ja kompostointia sekä sen hyötykäyttöä kasvintuotannossa. EUn eko-merkki voidaan myöntää kasvualustoille ja maanparannusaineille, jotka sisältävät kompostia. Näin ollen myös metsätaimien tuotannossa, joka Suomessa tuottaa pääosin paakkutaimia, kannattaa varautua kompostin käyttöön kasvualustoissa.

 

Komposti sopii taimikasvatukseen

Metlassa kompostin ja turpeen kasvualustaseoksia testattiin kuusen yksivuotiaiden paakkutaimien kasvatuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytetyn metsätaimiturpeen (Kekkilä White 420 F6W) ja viherrakennuksessa käytetyn VAPO:n kompostin seoksia. Kompostin osuus oli 0–30 prosenttia seoksen tilavuudesta.

 

 

Yksi- ja kaksivuotinen kuusen paakkutaimi.

 

Kompostiseoksien raekoko tai vedenpidätyskyky eivät poikenneet puhtaan turpeen ominaisuuksista merkittävästi ennen taimikasvatusta. Kompostin ja turpeen seoksien maa-analyysin mukaan näiden kasvualustojen pH ja ravinteiden kokonaismäärää osoittava lietoksen johtokyky ovat korkeampia kuin pelkässä turpeessa. Toisaalta ammonium-typen ja sulfaattien määrä on kompostin ja turpeen seoksessa suurempi ja nitraatti-typen määrä alhaisempi, mikä indinkoi alenevaa pH:ta varsinaisen kasvatuksen ja kastelun alkaessa.

 

Taimikasvatuksessa komposti heikensi hieman siementen itävyyttä paakuissa, myös alkuvaiheen taimikuolleisuus lisääntyi. Lisäksi käytännössä paakkuihin täyttö ja taimikasvatuksen aikainen painuminen sekä kastelu- ja muut toimenpiteet tiivistivät kompostiseoksien tiheyttä ja vedenpidätyskykyä niin, että turpeen mukaan tehty kastelu osoittautui yhdessä kasvatuskokeista liian suureksi.

 

Paakkujen puristenesteen pH laski kasvatuksen myötä tasolle neljä ja jopa alle ja johtokyky nousi tasolle 2 mS/cm. Myös nitraatti-typen määrä kasvoi. Elinvoimaisten taimien kasvu oli turvekompostiseoksissa kuitenkin lähes verrattavissa puhtaaseen turvekasvualustaan, vaikka taimet kasvoivatkin turpeessa hieman pidemmiksi.

 

Tulosten perusteella kompostin ja turpeen seoksessa voidaan kasvattaa kelvollisia kuusen paakkutaimia metsänviljelyä varten. Seoskasvualustoja ei kuitenkaan voi kastella puhtaan turpeen mukaisesti vaan kastelu on säädeltävä aina kulloinkin käytettävän kasvualustaseoksen tarpeen mukaan. Myös kompostiseosten lannoitustasoa, puristenesteen johtokykyä ja pH:ta on kasvatuksen aikana seurattava ja tarvittaessa korjattava.


Lisätietoja:

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi