Paakkutaimien juuret ovat pakkasvaurioille selvästi alttiimpia kuin versot. Juuret vaurioituvat lokakuussa, kun paakun lämpötila laskee alle -10– -15 ˚C, joulukuussakin alle -20 ˚C lämpötilat vioittavat juuria. Syystalvi 2009 oli tyypillinen ongelmasyksy. Pitkän lämpimän syksyn jälkeen ja ennen lumen tuloa lämpötila laski lähellä maan pintaa joulukuussa melko nopeasti jopa -28 ˚C:een.

Aiemmin luonnonlumi on yleensä ehtinyt suojaamaan juuripaakkuja ennen kovien pakkasten tuloa. Nykyisinä, usein vähälumisina talvina taimitarhoilla on suojattu taimia tykkilumella. Lumitykillä tuotettua tykkilunta saadaan kuitenkin vasta kun ilman lämpötila laskee useamman asteen nollan alapuolelle. Muunlaisia suojausmenetelmiä Suomessa ei ole yleisesti käytetty. Sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa käytetään erilaisia suojakankaita ja polyuretaanilevyjä paakkutaimien suojaamiseen.

Tutkimuksessa taimia suojattiin lumen lisäksi polyuretaanilevyn ja kankaiden avulla
Suonenjoen taimitarhalla seurattiin kahtena talvena (2007/08 ja 2008/09) erilaisten suojakatteiden vaikutusta kuusentaimien lämpötilaan sekä kuntoon lumettomien ja lumisien talvien olosuhteita matkien.

Talvikaudella 2008/09 toteutettu koe. Suojakatteiden vaikutusta paakkujen lämpötilaan seurattiin syksystä kevääseen lumista ja lumetonta talvea (katos) matkivissa olosuhteissa. Yläkuvassa tilanne 30.10.2008 ja alakuvassa 2.3.2009.

Lumen erinomainen eristävä vaikutus kävi mittauksissa hyvin ilmi. Kahdenkymmenen asteen pakkasella 10 senttimetrin lumivaippa ”nosti” juuripaakun lämpötilaa -7 ˚C:een ja 30–40 senttimetrin lumivaippa -3 ˚C:een. ”Kaikkein tuhoisinta taimien juurille on, jos taimilaatikot jäävät suuralustoille, irti maasta, jolloin juuripaakun lämpö noudattelee ilman lämpötilaa,” toteaa tutkimusta seurannut erikoistutkija Risto Rikala Metlan Suonenjoen toimipaikasta.

Tutkituista katteista polyuretaanilevystä rakennettu suoja oli kaikkein tehokkain. Lumettoman maan pinnalla olleisiin taimilaatikoihin verrattuna se nosti paakun lämpötilaa 3–8 ˚C ajankohdasta ja ilman lämpötilasta riippuen. Kevyempien suojakankaiden lämmittävä vaikutus oli vain 1–3 ˚C.

Suojatun taimen juuristo keväällä elinvoimaisempi
Suojaamisen vaikutusta taimiin tutkittiin keväällä talvivarastoinnin jälkeen kasvatuskokeessa, jossa mitattiin kolmen viikon aikana kasvaneiden uusien juurien määrä. Lumen alla talvehtineet taimet menestyivät hieman paremmin kuin ilman lumisuojaa talvehtineet taimet. Eri suojakatteiden välillä erot olivat pieniä. Toisena koetalvena myyrät löysivät koetaimet, suurimmat tuhot sattuivat lumettomalla alueella ja katteiden suojassa.

Koetalvet olivat melko leutoja ja ongelmattomia, minkä vuoksi talvehtimisvaurioita ei syntynyt ja taimien kuntoerot kasvatustestissä käsittelyjen välillä jäivät pieniksi.

Lämpötilamittaukset kuitenkin osoittivat, että riittävän eristävää suojakatetta käytettäessä on mahdollista vähentää lämpötilan äkillisiä laskuja syystalvella, jolloin taimien juuret ovat vielä herkkiä alhaisille lämpötiloille.

Lisätietoja:

• Erikoistutkija Risto Rikala, p. 029 532 4840, risto.rikala @ metla.fi

• Metsänuudistamisen laatuketju siemenhuollosta taimikon varhaishoitoon -hanke

• Taimitietopalvelu