 |
|---|
Taimiuutiset - tiedotuslehti alan käytännön toimijoille ja tutkijoille
Tutustu lehteen ja uusimman numeron sisältöön >
Arginiinityppilannoitusta testattiin Suonenjoen taimitarhalla – lannoitteen selkeimpänä etuna pienempi huuhtoutumisherkkyys
 |
|---|
Taimitarhoilla yleisimmin käytetyissä lannoitteissa typpi on nitraatti-, ammonium- tai ureamuodossa. Nitraattityppi huuhtoutuu helposti, runsas ammoniumtyppien käyttö voi puolestaan aiheuttaa ongelmia muiden ravinteiden otossa. Nyt markkinoille on tuotu ruotsalainen lannoite, jonka sisältämä typpi on arginiinimuodossa. Tämä lannoite ei huuhtoudu niin helposti, mutta parantaako se sittenkään taimen juuriverso -suhdetta perinteisiin lannoitteisiin verrattuna?
Lue lisää >UUTUUS: Opas metsänkylvöstä ilmestynyt
Joulukuussa 2011 julkaistu Metsänkylvöopas – kylvön biologiaa ja tekniikkaa on tervetullut lisä Metlan metsänviljelyoppaiden sarjaan.
Tutustu uuteen oppaaseen >
Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
Taimitietopalvelun uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >
Onko purppuranahakkasienestä biologiseksi aseeksi vesakontorjuntaan?
 |
| Kuva: Leena Hamberg |
Lehtipuuvesakot ovat varsinainen riesa kuusen uudistusaloilla tai muuten vain maisemahaittoina taajama-alueilla. Vesakon-torjunta raivauskalustolla on työlästä ja turhauttavaa, sillä yleensä vesat kasvavat raivauksen jälkeen takaisin entistä ärhäkämmin. Vesakontorjuntaan on Suomessa jo vuosia kehitelty ”biologista asetta”. Hyvin saatavilla olevasta purppuranahakkasienestä valmistettu liuos on jo antanut hyviä tuloksia – erityisesti koivun vesat ovat saaneet liuoskäsittelyssä kylmää kyytiä.
Lue lisää >Haapastensyrjä – puoli vuosisataa työtä parempien metsien hyväksi
Metsänjalostustoiminta Haapastensyrjässä alkoi keväällä 1961. Pyöreitä vuosia juhlittiin Metlan Haapastensyrjän toimipaikassa Lopen Läyliäisissä elokuussa. Mitä kuuluu virkeälle viisikymppiselle nyt?
Lue lisää >Koneellisen istutuksen onnistumisen edellytyksenä oikeaoppinen maanmuokkaus
 |
|---|
| Kuva: Jaana Luoranen |
Kuusen taimia istutettiin Keski-Suomessa ja Savossa kahdella erilaisella istutuskoneella. Metla arvioi työnjälkeä – maanmuokkausta, istutusta ja taimien maastomenestymistä. Avainasemaan nousi oikeaoppinen maanmuokkaus.