kuva:Metla/Jouni Hyvärinen
Metla

Metla panostaa puiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen


Hyvälaatuisia taimia metsänviljelyyn ja erikoistaimia koristepuiksi – priimaa viljelyaineistoa tarvitaan moneen tarkoitukseen. Myös alan tutkimus vastaa kysyntään: Punkaharjulla aloitettiin kolmevuotinen ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” -tutkimushanke.

 

Hyvälle ja tasalaatuiselle viljelyaineistolle on kysyntää
Kasvullisella lisäyksellä voidaan tuottaa halutunlaista ja tasalaatuista viljelyaineistoa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vuoden 2011 kesäkuussa alkaneen tutkimushankkeen tavoitteena on metsäpuiden kasvullisen lisäysmenetelmien osaamisen syventäminen sekä tutkimuksen ja käytännön toimijoiden entistä tiiviimpi verkottuminen.

 

 
  Metlan tutkijat Martti Venäläinen, Anni Harju ja Tuija Aronen miettimässä solukkoviljelyn mahdollisuuksia luomukestopuuta tuottavien mäntyjen monistamisessa. Kuva: Metla/Teijo Nikkanen.

”Tutkimuksen avulla etsitään uusia ratkaisuja metsänviljelyaineiston tuotantoon ja parannetaan puiden kasvulliseen lisäykseen erikoistuvien taimituottajien toimintaedellytyksiä”, tähdentää Metlan tutkija Tuija Aronen.

 

Tavoitteena on havupuiden, erityisesti kuusen kasvullinen lisäys ja tuotannon laajentaminen laboratorio-mittakaavasta kaupalliseksi massalisäykseksi yhdessä alan yritysten kanssa. Hyvälaatuisille, kasvullisesti lisätyille kuusentaimille on kysyntää, eikä siemenviljelyssiementä ole pystytty tuottamaan haluttuja määriä.

 

Ensimmäiset solukkoviljelmien aloitukset jalostusohjelman parhaista kuusiperheistä tehdään jo kesällä 2011.

 

 
Solukkoviljely on tehokkain kasvullisen lisäyksen menetelmistä. Kuvassa solukkolisättyjä kuusentaimia. Kuva: Metla/Teijo Nikkanen.  

Tutkimuskohteina myös ”luomukestopuu” ja metsäpuiden erikoismuodot
Tutkimushankkeessa selvitetään myös kasvullisen lisäyksen mahdollisuuksia tuottaa metsänviljelyaineistoksi ”luomukestopuuta” eli mäntyjä, jotka tiettyjen uuteaineiden tuottokykynsä ansiosta ovat eläessään vastustuskykyisiä tuholaisia sekä tauteja vastaan ja jotka ikääntyessään tuottavat laadukasta sydänpuutavaraa.

 

Tavoitteena on verrata uuteaineiden tuottokyvyn suhteen ääreviä mäntyjä ja testata niiden kasvullista monistumiskykyä. Samanaikaisesti parannetaan laboratoriossa tehtävän puuaineen laadun sienikestävyystestauksen tietotaitoa.

 

Metsänviljelyaineistojen lisäksi hankkeessa tutkitaan metsäpuiden erikoismuotojen kasvullista lisäystä. Koristepuumarkkinoilla ja viherrakentamisessa on kasvava tarve kestävistä, pohjoisiin oloihin sopeutuneista havupuista. Hankkeessa kehitetään erikoismuotojen lisäysmenetelmiä ja testataan kaupallisista erikoishavupuutuotantoa yhteistyökumppanin kanssa.

 

Lisäresursseja tutkimukseen
Hanke tietää lisäresursseja tutkimukseen. ”Metla kiinnittää hankkeeseen kolme uutta tutkijaa, jotka aloittavat työnsä heinä-elokuussa 2011”, kertoo Tuija Aronen tyytyväisenä. Projektipäälliköksi on valittu FT Susanne Heiska, solukkoviljelymenetelmien tutkimusta tulee tekemään FT Laura Jaakola, ja luomukestopuun tuotantomahdollisuuksiin perehtyy FT Katri Kostiainen. Hanke toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla, ja sitä koordinoi Metsäntutkimuslaitos (Metla)/Punkaharju.

 

Yhteistyökumppaneina ja hankkeen osatoteuttajina ovat Taimityllilä Oy Mäntyharjulta ja Itä-Suomen yliopiston kasviekologian ja luonnonainetutkimuksen tutkimusryhmä. Kustannusarvio on 611 087 euroa, josta EAKR-tuen osuus on 70 prosenttia.

 

 

Lisätietoja:

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi