Ojitusaluemetsät tuottavimmiksi harvennuksella ja kunnostusojituksella

Harvennusten voimistaminen ja kohtuullinen viivästäminen lisäävät yleensä kasvatusketjun kannattavuutta. Riittävän ensiharvennuskertymän saavuttamiseksi on tärkeää välttää liian aikaisia hakkuita. Kuitenkin metsänhoidolliselta tilaltaan heikon nuoren metsän ensiharvennus, joka sinällään saattaa jäädä heikkotuottoiseksi, on usein hyödyllinen koko kasvatusketjun taloustuloksen kannalta. Parhaita taloustuloksia tuottaviin kasvatusketjuihin sisältyy yleensä voimakkaampia harvennuksia ja vähemmän harvennus- ja kunnostusojituskertoja kuin tuotoksen näkökulmasta parhaisiin kasvatusketjuihin.

Ojitetuilla soilla on noin neljännes Suomen metsien kokonaispuustosta sekä -kasvusta. Erityisesti mäntyvaltaisten nuorten kasvatusmetsien määrä on suuri.

Tutkimuksen mukaan ojitettujen soiden mäntyvaltai­sissa metsissä on tuotospotentiaalia, joka mahdol­listaa metsätalouden kannattavan harjoittamisen haasteellisista olosuhteista ja verraten pitkistä kasvatusajoista huolimatta. Hoidon puute vaikeuttaa kuitenkin metsien tuotospotentiaalin hyödyntämistä.

Simulointilaskelmien avulla selvitettiin kunnostus­ojitusten sekä ajoitukseltaan ja voimakkuudeltaan erilaisten harvennusten vaikutuksia puuston kehitykseen, kasvatusajan kokonaistuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen. Tutkimuksessa määritettiin kasvupaikan, ilmasto­alueen ja puuston metsänhoidollisen tilan suhteen erilaisille metsille kasvatusketjut, jotka tuottivat parhaat tulokset joko puuntuotoksen tai metsänkasvatuksen taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.

Parhaat kasvatusketjut puolukkaturvakangas II:n hoidetuille ja hoitamattomille nuorille kasvatusmetsille tuotoksen (keskimääräinen vuotuinen käyttöpuun kasvu, MAI merch) tai talouden (nettotulojen nykyarvon, NPV) näkökulmasta. Jälkimmäisen kunnostusojituksen tarpeellisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Metsänkasvatuksen tulokseen vaikuttavia osatekijöitä, kuten ensiharvennuksen ajoitusta, tarkasteltiin harvennuskokeiden avulla. Päätehakkuuseen saakka ulottuvissa tarkasteluissa tutkittiin alueittain ja kasvupaikoittain edustavia inventointiaineistoihin perustuvia puustoja. Puustojen kehitysennusteet tuotettiin MOTTI-simulaattorilla, joka mahdollisti pitkän aikavälin metsikkökohtaisen tarkastelun ojitusaluemetsien kasvumallien avulla.

Parhaat kasvatusketjut metsänhoidollisen tilan suhteen hyväkuntoisille(ei välitöntä hoidon tarvetta). Kasvatusketjuilla saavutettu nettotulojen nykyarvo (NPV,3%,€/hehtaari). Vaaleanruskea pylvään osa on passiivisen kasvatusketjun nykyarvo, oranssi on parhaalla kasvatusketjulla saavutettu nykyarvon lisäys.	Parhaat kasvatusketjut metsänhoidollisen tilan suhteen huonokuntoisille( välitön hoidon tarve). Kasvatusketjuilla saavutettu nettotulojen nykyarvo (NPV,3%,€/hehtaari). Vaaleanruskea pylvään osa on passiivisen kasvatusketjun nykyarvo, oranssi on parhaalla kasvatusketjulla saavutettu nykyarvon lisäys.

Lisätietoja:

• Soili Kojola, p. 010 211 2075, soili.kojola @ metla.fi

• Tutkimusohjelma: Suometsätalous

• Kojola, Soili 2009. Kohti hyvää suometsien hoitoa – harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen. Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos

<< paluu etusivulle