Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettö­mille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajisto vaihtelee vedenpinnan syvyyden lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Kasvillisuusmuutosten seurannan tavoitteena on selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä.

Jos vedenpinta oli syvemmällä kuin 30 cm, pintakasvillisuusmuutokset olivat varsin hitaita (Kuva 1). Tämän johdosta uudistusalan kunnostusojitus heti muokkauksen yhteydessä on tehokas toimenpide pyrittäessä hidastamaan laikkupintojen peittymistä metsän uudistumista heikentävään pintakasvillisuuteen.

Kuva 1. Puolukkaturvekankaan uudistamisalan kaivurilaikkujen sammalkerroksen peittävyyden kehitys turpeen vedenpinnan syvyydestä riippuen. Kuva: Metla/Markku Saarinen	Kuva 2. Mustikkaturvekankaalla pintakasvillisuusmuutokset voivat olla voimakkaita varsinkin korkealla olevan vesipinnan vallitessa. Kuvassa tupasvillan, harmaasaran ja karhunsammalien peittämiä laikkupintoja kolme vuotta hakkuun ja muokkauksen jälkeen. Kuva: Metla/Markku Saarinen

Mustikkaturvekankaan kasvupaikoilla karhunsammalet ja harmaasara peittivät laikkupintoja myös silloin kun vedenpinta oli yli 30 cm:n syvyydellä. (kuva 2) Tästä johtuen laikkujen säilyminen kasvipeitteettömänä oli mustikkaturvekankaalla huomattavasti lyhytaikaisempaa kuin puolukkaturvekankailla myös silloin kun vedenpinnan taso vastasi kunnostusojituksen jälkeistä tilaa. Laikutus onkin muokkausmenetelmänä suositeltavissa pääasiassa puolukka- ja varputurvekankaille.

Mustikkaturvekankaita uudistettaessa mätästys on laikutusta tarkoituksenmukaisempi maanmuokkausmene­telmä metsän uudistumista haittaavan pintakasvillisuuden hitaamman kehityksen johdosta. Mätästettäessä on kasvillisuuskehityksen näkökulmasta kuitenkin syytä välttää tekemästä kaikkein matalimpia eli alle 20 cm:n korkuisia kivennäismaasekoitteisia mättäitä ohut­turpeisilla mustikkaturvekankailla.Mätästetyillä uudistusaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyvät pitkään kasvipeitteettöminä varsinkin silloin, kun ne on tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta

Lisätietoja:

• Markku Saarinen, Metla/Parkano, p. 010 211 4058, markku.saarinen @ metla.fi
• Juha-Pekka Hotanen, Metla/Joensuu, p. 010 211 3041, juha-pekka.hotanen @ metla.fi
• Virpi Alenius, Metla/Rovaniemi, p. 010 211 4529, virpi.alenius @ metla.fi

• Tutkimushanke: Suometsien uudistaminen
• Tutkimusohjelma: Suometsätalous

<< paluu etusivulle