Suometsätalous

1/2009

Tutkittua

Tukkimiehentäi on iso ongelma myös turvemaiden uudistamisaloilla

 

Tukkimiehentäi aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen vahingot. Ongelma on tuttu kivennäismaiden uudistamisaloilla, mutta se vaivaa myös turvemaita.

 

 
   

Jos taimet ovat muokkaamattomalla kasvipeitteisellä kasvualustalla, saattaa puolet niistä kuolla vaikka torjunta-ainekäsittelykin on tehty. Ilman torjuntaa tuho on liki täydellinen. Muokkaus vähentää tuhoja huomattavasti. Vaaksankin verran paljasta muokkauspintaa taimen ympärillä pienentää tuhoriskiä huomattavasti.

 

Lue lisää >

Tilaa tai peru uutiskirje

 

Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi.

Tutkittua

Alikasvosuudistaminen kannattaa – kuuset säästyivät koivikon päätehakkuussa

 

Koivikon alle syntyy usein hyviä kuusialikasvoksia. Näin tapahtuu varsinkin viljavien turvemaiden hies­koivikoissa. Tutkimus osoitti, että koivikon koneelli­sessa päätehakkuussa alikasvosta varottaessa kuusentaimikko säilyy täysin kasvatuskelpoisena. Keskimäärin 1300 kuusta hehtaarilla säästyi ilman vaurioita. Kokonaan tuhoutuivat lähinnä vain ajouralle osuneet kuuset. Jos kuusia ei hakkuussa varottu, noin puolet metsikön pinta-alasta jäi puuttomaksi. Alikasvoksen varominen hidasti puunkorjuuta yllättävän vähän, hoidetussa koivikossa alle 10 prosenttia ja tiheässä puustossa hieman enemmän.


Lue lisää >

Ilmaston lämmetessä puiden typen saatavuus paranee

 

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa turpeen ominai­suuksiin, muun muassa hajotustoiminnan ja ravin­teiden kierron kiihtymisen kautta. Lämpösumman noustessa keskimäärin 100 dd. (noin 1º C:n nousu vuoden keskilämpötilassa) männyn kasvuun on riittävästi typpeä 100 kilometriä pohjoisempana kuin nykyisin. On luultavaa, että ravinteiden epätasa­painoon liittyvät ongelmat tulevaisuudessa kärjistyvät viimeistään toisen ojituksen jälkeisen puusukupol­ven aikana, kun puiden käyttöön tulee aiempaa enemmän typpeä, mutta vähemmän kivennäis­ravinteita. Suomen metsäojitusalueista on lannoitettu noin kolmannes eli 1,7 miljoonaa hehtaaria. Suurin osa lannoituksista tehtiin 1960 - ja 1970 -luvuilla, nyt lannoitetaan vuodessa noin 5000 - 10000 hehtaaria.

 

Lue lisää>

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Aimo Jokela, etunimi.sukunimi @ metla.fi