| 21.12.2009 |
Voisimmepa hyödyntää männyn sydänpuun uuteaineiden määrällistä vaihtelua! |
|
Männyn sydänpuun lahonkestävyyttä tutkitaan
Kotimaisen männyn sydänpuu on kaunista, kestävää ja vähän ympäristöä kuormittavaa puutavaraa. Se on varteenotettava materiaali silloin, kun puurakenne joutuu toistuvasti alttiiksi sään vaihteluille.
 |
|
|---|---|
Kellarisienellä tehtyyn lahotuskokeeseen laitettiin männyn sydänpuunäytteitä, joiden välillä oli suuri vaihtelu uuteainepitoisuudessa. Seitsemän viikon kuluttua palikoiden kuiva-aineesta oli hävinnyt 1-49 %. Kuva: Metla/Eija Matikainen |
Männyn sydänpuu on kestävää ilman keinotekoisia kyllästysaineita, sillä puun omat uuteaineet antavat lahoa vastaan hyvän luontaisen suojan. Männyn sydänpuutavaran lahonkestävyyden kannalta tärkeimpiä kemiallisia yhdisteitä ovat fenolisiin uuteaineisiin kuuluvat stilbeenit (pinosylviini ja pinosylviinimonometyylieetteri). Samat yhdisteet vaikuttavat myös elävien puiden kykyyn puolustautua tuholaisia ja tauteja vastaan.
Sydänpuun lahonkestävyydessä samoin kuin sydänpuun ja mekaanisesti vaurioitettujen taimien stilbeenipitoisuuksissa on havaittu laajaa yksilöiden välistä vaihtelua. Merkittävä osa vaihtelusta on todettu perinnölliseksi. Puiden välisen vaihtelun hyödyntämiseksi tarvitaan nopeita ja luotettavia tekniikoita, jotka sopivat puutavaran luokitteluun sekä elävien puiden valintaan.
Perinnöllinen vaihtelu tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden sydänpuuvarannon laatuun metsänjalostuksen keinoin. Tätä keinoa pitäisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman pian, sillä tulevaisuuden metsiä istutetaan parhaillaan.
 |
|
|
Poraamalla vaurioitettu taimi puolustautuu muodostamalla uuteaineita. Kuvassa on sama taimi päivänvalossa (yllä) ja UV-valossa (alla), jolloin vaaleamman sinisenä hohtava (fluoresoiva) kohta paljastaa uuteaineiden kerääntymisen. Kuvat: Metla/Martti Venäläinen. |
 |
Stilbeenipitoisuuden seulonta: kemiallisista määrityksistä optisiin analyyseihin
Stilbeenipitoisuuden mittaamiseen tarvitaan sekä pienille taimille että suurille puille soveltuvia tarkkoja, nopeita ja materiaalia tuhoamattomia menetelmiä. Stilbeenejä analysoidaan kemiallisesti Metlan keskuslaboratoriossa Tikkurilassa sekä aikuisista puista otetuista kasvukairan lastuista että mekaanisesti vaurioitetuista taimista. Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) Otaniemessä tutkitaan optisen ns. UVresonassi-Raman -menetelmän tarkkuutta stilbeenien määrän mittaamisessa suoraan puunäytteen pinnasta.
Sydänpuun uuteainepitoisuuksien perinnöllinen vaihtelu
Perinnöllisen vaihtelun määrää voidaan arvioida mittaamalla puiden sukulaisryhmien sisäistä ja välistä vaihtelua. Sen vuoksi stilbeenipitoisuuden mittauksia tehdään nimenomaan männyn jalostusmateriaalista, jossa puiden sukulaisuussuhteet tunnetaan.
Tutkimusaineistona ovat pluspuita edustavat vartteet, niiden vapaapölytysjälkeläisillä perustetut vanhat kenttäkokeet sekä kolmatta sukupolvea edustavat pikkutaimet (Metlan tiedote 18.8.2008).
Testattua erikoissiementä metsänviljelyyn
Puut, joilla on kyky voimakkaaseen stilbeenituotantoon, voivat olla arvokkaita käytännön metsätalouden kannalta. ”Oletamme, että sellaiset puut ovat kestäviä tuhohyönteisiä ja kasvitauteja vastaan sekä tuottavat varttuneella iällä lahonkestävää sydänpuuta. Mittaamme kaupallisessa siementuotannossa olevien genotyyppien stilbeenituotantoa”, toteaa Metlan vanhempi tutkija Martti Venäläinen.
Valikoivan siemenkeräyksen mahdollisuuksia tutkitaan siemenviljelyksiä omistavan Siemen Forelia Oy:n kanssa. Tavoitteena on luoda jalostettua metsänviljelyaineistoa, joka tuottaa tulevaisuudessa laadukasta sydänpuuta.
-
Professori Katri Kärkkäinen sekä tutkijat Anni Harju, Martti Venäläinen ja Jouni Partanen
-
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelma
-
Sään ja lahonkestävän puutavaran ympäristösuorituskyky -hanke
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi