| 21.12.2009 |
Kuusi uudelleen tutkimusfoorumille |
|
Edelliset tutkimukset Etelä-Suomen kuusialueiden raaka-aineen laadusta sahauksen ja sorvauksen kannalta ovat 1990-luvun loppupuolelta. Jo tuolloin todettiin istutuskuusikoiden merkitys puuhuollossa. Tänä päivänä nuoret kuusikot ovat jo valtaosin istutettuja, luonnonsyntyistä kuusta kasvaa lähinnä sekametsissä ja monijaksoisissa metsiköissä. Istutuskuusta tuleekin harvennusleimikoista markkinoille jo runsaasti.
Opinnäytetyö: Istutuskuusen mahdollisuudet sahojen raaka-aineena
Joensuun yliopistolle valmisteilla olevan opinnäytetyön lähdeaineistona käytettiin vuosina 1994–95 kerättyjä istutus- ja luonnonkuusikoiden runko-, tukki- ja puuaineaineistoja sekä puutavaralajijakauman ja sahatavaran saannon ja laadun simulointituloksia. Tuotteiden brutto- ja nettoarvojen laskenta päivitettiin sahoilta kyselyillä kerättyjen vuosien 2006–2008 hinta- ja kustannustietojen perusteella. Opinnäytetyötä valmisteli Tuomas Ropponen.
 |
|
|---|---|
Kattoristikon tekoa puutalotehtaalla. Kuva: Metla/Erkki Verkasalo. |
Vuosilustojen leveydellä vaikutusta kuusisahatavaran laatuun
Tukkia kului sahatavarakuutiota kohti istutuskuusella suurissa tukkiluokissa pienemmän kapenemisen ja tyvekkyyden ansiosta hieman vähemmän kuin luonnonkuusella. Visuaalisen laatuluokituksen mukaan parhaita sahatavaralaatuja saatiin istutuskuusesta sen terveoksaisuuden ansiosta enemmän. Toisaalta, istutuskuusella huonoimpien laatujen osuus oli suurempien oksien ja pienempien dimensioiden takia hieman luonnonkuusta suurempi.
Sahauksen kokonaistuotot olivat istutuskuusella luonnonkuuseen verrattuna suuremmat tukkitilavuutta kohti laskettuna, mutta hieman pienemmät sahatavaran tilavuutta kohti laskettuna. Jos vaneritukeiksi soveltuvat tukit eivät olleet mukana sahattavassa sumassa, olivat tuotot istutuskuusesta kaikissa tapauksissa suuremmat.
Istutuskuusen puuaineen kuiva-tuoretiheys oli keskimäärin 22 kg/m3 alempi ja vuosilustot noin yhden millimetrin leveämmät kuin luonnonkuusella. Todennäköisesti istutuskuusesta saatava sahatavara sijoittuu alempaan lujuuslaatuluokkaan kuin luonnonkuusesta saatava, mitta- ja muotopysyvyys voi kuivauksessa olla heikompi ja puutavaran eläminen käytössä suurempaa.
Kuivauksessa ja työstössä haitallista lylypuuta oli istutuskuusissa sen sijaan hieman vähemmän kuin luonnonkuusissa. Sydänpuuta oli istutuskuusen tyvitukkiosassa yhtä paljon kuin luonnonkuusen tyvitukkiosassa, vaikka istutuskuusi oli luonnonkuusta keskimäärin 30 vuotta nuorempaa. Rungon ylemmissä sahapuuosissa sydänpuuta oli istutuskuusissa vähemmän. Vuosilustot ovat 1960-luvulta lähtien istutetuissa kuusikoissa yleisesti leveämmät – esimerkiksi 5-10 millimetriä – kuin tässä tutkimusaineistossa, joten näistä saatava saha- ja vaneripuu poikkeaa todennäköisesti olennaisesti tähän asti käytetystä raaka-aineesta monessakin suhteessa.
 |
|
| Kuva: Metla/Tapio Wall. |
Seminaari pohjoisesta kuusesta
Kuusi-teema oli esillä vuoden mittaan myös Pohjois-Suomessa. Kemissä järjestettiin huhtikuussa Raaka-ainetta pohjoisesta puusta -hankkeen tulosten pohjalta Pohjoisen kuusen käyttömahdollisuudet ja saatavuus puutuotealalla -kutsuseminaari. Seminaarissa käsiteltiin pohjoisen kuusen kilpailuasemaa sekä suomalaisen kuusiteollisuuden näkymiä.
Kuusitukin hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa Lounais-Lapissa, mutta vähenevät lievästi muualla. Pikkutukin hakkuita voitaisiin lisätä koko alueella. Raaka-aineen laatu mahdollistaa ennen kaikkea hyvien lujuusarvojen rakennustuotteiden valmistuksen, ja materiaalitoimitukset muun muassa alueella toimiville rakennuskomponenttien ja puutalojen valmistajille.
-
Professori Erkki Verkasalo, puh. 010 211 3020
-
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelma
-
Saranpää, P & Verkasalo, E. (toim.). 2002. Kuusen laatu ja arvo. Vuosina 1994-2001
toteutettujen tutkimusten loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 841.
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi