<< paluu etusivulle

 

20.4.2010

Käytännön metsäsuunnittelua kehitetään yhteisvoimin

Metsäsuunnittelun tutkijoiden ja käytännön toimijoiden tapaamisissa ideoitiin uusia palvelumalleja ja työtapoja. Syntyi kehittävää työntutkimusta ja pienin, kokeilevin askelin etenevää "design-tutkimusta". Työpajoissa esiin nousseita ideoita kokeiltiin aidoissa tilanteissa metsänomistajan kanssa. Tuloksena oli perusteltuja ehdotuksia metsäsuunnittelun uudistamisaskeleiksi.

 

 

Metsäsuunnittelun kehitysportaat 1960-luvulta nykypäivään ja sen ohitse.

Työ on tehostunut ja sen laatua seurataan yhä tarkemmin. Nyt ollaan siirtymässä palvelujen yksilöllistämiseen, ja edessä on mahdollinen yhteiskehittelyn aika.

(Tikkanen ym. 2010)

 

Säilyykö metsäsuunnittelijan työn mielekkyys?

Metsäsuunnittelun kehityksessä 1960-luvulta nykypäivään on havaittavissa neljä eri vaihetta.
Suunnittelutyön kohde on muuttunut maastoinventoinnista ja neuvonnasta kohti metsävaratietojen päivitystä ja havainnollistavaa konsultointia.

 

Alkuvaiheissa metsäsuunnittelua leimasi käsityö.  Seuraavana vuorossa oli massatuotanto – pienen mittakaavan suunnitelmien laadinta korvautui alueellisen tiedonkeruumallin mukanaan tuomalla ”tehosuunnittelulla”.

 

Prosessit kehittyivät tietojärjestelmäuudistusten ja laatujärjestelmien laadinnan yhteydessä. Suunnittelun palvelutuotteiden eriyttäminen muun muassa omatoimisille ja sijoittajametsänomistajille ovat osoituksia ns. massaräätälöinnistä. Massaräätälöinnin ideana on tuottaa yksilöllisiin tarpeisiin sopivia tuotteita massatuotannon mittakaavassa. Metsänomistaja saa tällöin valintansa mukaan vaikkapa opettavaisen metsäretken tai laskelman metsiensä suojelun taloudellisista vaikutuksista.

 

”Yhteisissä kehittämiskokouksissa metsäsuunnittelijoiden ja tutkijoiden kesken käsittelimme nykyistä metsä­suunnittelutyötä ja sen kehittämistä. Erilaisten metsänomistajien palvelu on osa työn arkea, mutta keskeinen haaste on, kuinka tarjota paremmin yksilöllisiä vaihtoehtoja ja toteuttaa palvelua metsänomistajalähtöisesti”, kuvaa lehtori Raili Hokajärvi kehittämisistuntojen sisältöä.

 

Tutkijat ehdottavat ”työkaluksi” käsitteellistä mallia, yhteiskehittelytyötä. Siinä metsänomistajien rooli palvelujen rakenteen ja sisällön hahmottelussa olisi aiempaa vahvempi; metsätoimijoilta puolestaan vaadittaisiin uudenlaisia yhteistyön ja tiedonvaihdon muotoja. Palveluvaihtoehtojen käytännön kokeilu ja kerätyn palautteen arviointi hyödyntäisivät metsäammattilaisten osaamista ja auttaisivat löytämään uuden työnkuvan ydinpiirteitä, mikä on olennaista työn mielekkyyden kannalta.

 

 
  Metsäsuunnittelija luovuttaa metsäsuunnitelmaa metsänomistajalle (ylh.). Tutkijat, metsäsuunittelija ja metsäsuunnitteluesimies jalostavat kokemuksia uusiksi kehittämisehdotuksiksi (alh.). Kuvakaappaukset videolta: Outi Virkkula.
 

Metsänomistajalähtöisyyttä metsäsuunnittelun keskusteluhetkiin
Kuinka metsänomistajan toiveet sitten otetaan huomioon metsäsuunnittelussa? Yhtenä vaihtoehtona on kysyä metsänomistajalta hänen toiveitaan suoraan ennen suunnittelun aloittamista. Useimmiten suoraan ja avoimeen kysymykseen on kuitenkin vaikea vastata.

 

Tutkijat ehdottavatkin, että metsänomistajan toiveita tunnusteltaisiin aiempaa herkemmin kaikissa suunnittelun vaiheissa. ”Kuunteleva ja vaihtoehtoja tarjoava vuorovaikutus vaatii harjoittelua kummaltakin osapuolelta”, toteaa vanhempi tutkija Teppo Hujala Metlasta.

 

Design-tutkimuksella uudenlaista toimintatapaa
Niin sanotussa design-tutkimuksessa käytännön ammattilaiset ja tutkijat kehittivät metsäneuvonnan ohjeistusta (toiminnan ”designia”) vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hankittiin yleiskuva metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan tyypillisistä tapaamisista metsäsuunnitelman neuvontatilai­suuksissa. Tapaamiset, kaikkiaan viisi, tallennettiin videolle.  Aineistoa täydensivät osallistujien ennakko- ja palaute­haastattelut.

 

Toimijoiden ja tutkijoiden yhteisessä arviointikokouksessa hahmoteltiin yleiskuvan perusteella pieniä, metsänomistaja­lähtöisyyttä tukevia kehitysaskelia designiin eli malliin tapaamisen toteuttamisesta.

 

Uutta toimintamallia sovellettiin seuraavissa tapaamisissa uusien metsänomistajien kanssa, ja keskustelut havainnoitiin samalla tavalla. Tutkijakumppanusten mukaan tutkimus oli mukana oleville metsäsuunnittelun ammattilaisille innostava. ”Omistajalähtöisyys syntyy pienistä tekijöistä. Metsäneuvontamme kulttuuriin voimakkaasti sisäänrakennetut oletukset omistajan ja suunnittelijan keskinäisistä rooleista hidastavat toimintamallin muuttamista, toteaa Hokajärvi. Hujala täydentää:   ”Omakohtaisesti kokeilevaa, arvioivaa ja vuorovaikutteista tutkimus- ja kehittämistyötä kannattaa siis jatkaa.”

 

Yksityismetsien suunnittelun kehittävää tutkimusta ovat osarahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Metsämiesten Säätiö (”Tutkimusyhteistyötä metsäammattilaisten kanssa”).

 

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 Vantaa, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi