Kohti uutta simulaattorisukupolvea: vanhassako ei sittenkään vara parempi?
Päivän aluksi MELA-ohjelmiston ”isä” Markku Siitonen kertoi metsälaskelmatyövälineen uudistamisen tarpeista ja haasteista. Vanha ohjelmisto alkaa olla tiensä päässä. Sen ylläpito, kehittäminen ja käyttö ovat työläitä ja vaativat paljon käsityötä. Uudessa suunnittelutyövälineessä perustoimintojen pitäisi olla mahdollisimman pitkälle automatisoituja, jotta käyttäjän tehtäväksi jäisi lähinnä analyysitehtävien suunnittelu.

Uuden suunnittelutyövälineen on tarkoitus siirtyä perinteisestä metsikköotteesta metsälöittäin tapahtuvaan vaihtoehtojen luomiseen nykyisen haarapuun asemesta.  Lisäksi uuden välineen on pystyttävä reagoimaan tavoitteiden ja metsien käytön muutoksiin ottamalla huomioon kestävyyden, tehokkuuden, monimuotoisuuden ja taloudellisuuden vaatimukset. Tämä työ on jo tähän mennessä osoittautunut haasteelliseksi. Saavutettuja tuloksia, kuten muuttujien vapaata keruuta, on onneksi pystytty soveltamaan nykyisessä MELA-ohjelmistossa.

Kehittelytyössä on Siitosen mukaan ollut omat haasteensa eikä nykyistä järjestelmää ole vielä pystytty korvaamaan uudella. ”Työtä riittää. Voi olla, että MELA2011-ohjelmisto pohjautuu vielä vanhaan MELA-ohjelmistoon”.

MELA-analyysit tehokkaammiksi
MELA-ohjelmistoon sisältyy myös JLP-optimointiosa. Optimointiosan kehittäjä, erikoistutkija Juha Lappi kävi läpi JLP:n käyttämättömiä mahdollisuuksia, joita ovat tavoiteoptimointi, varjohinta-analyysit sekä erilaiset JLP:n sisäiset käskyt. MELA-ohjelmistossa vaihtoehtojen simulointi on aikaa vievä osio kun taas optimointi on hyvin nopeaa siihen verrattuna. Optimointitulosten syvemmällä, etenkin varjohintoihin perustuvalla analyysillä voitaisiin välttyä turhilta simulointiajoilta.

Juha Salmi Metsähallituksesta piti MELA-ohjelmistoa monipuolisena työkaluna. Kuva: Metla/Markku Siitonen.

Metsähallitus pitää MELAa tuntosarvena tulevaisuuteen
Hakkuulaskenta-asiantuntija Juha Salmi Metsähallituksesta kertoi, että MELA-ohjelmisto on aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä Metsä­hallituksen suunnittelujärjestelmissä. MELA-ohjelmistolla käsitellään Metsähallituksen metsämaan kuvioita (noin miljoona kappaletta), kutakin useita kertoja vuodessa.

MELA-ohjelmistoa käytetään puustotietojen ajan­tasaistukseen sekä kuviokohtaisten ratkaisujen tuottamiseen tietokantaan toimenpide- ja kertymä­tietojen vertailua varten. MELA-laskelmat toimivat teemakarttojen raaka-aineena sekä useiden eri sovellusten ja laskelmien materiaalina. Lisäksi laskelmat ovat työvälineenä toiminnan mitoitukses­sa, hakkuukohteiden etsinnässä, vaikutuslaskelmissa (YYV, suojeluhankkeet, Metso, Pohjois-Lapin dialogiprosessi jne.) ja metsäalueiden arvonmäärityksessä.

12,3 miljoonaa hehtaaria MELA-suunnittelua yksityismetsissä
”MELAn avulla on laskettu suunnittelujärjestelmä Luotsissa noin 12,3 miljoonaa hehtaaria (tilanne 26.5.09) tilakohtaisia metsä- ja aluesuunnittelun aineistoja”, kertoi laskenta-asiantuntija Esa Ärölä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Luotsi-järjestelmään sisältyvällä MELAlla on tehty 27 650 metsän arvonmääritystä (802 016 hehtaaria). MELAa on myös sovellettu joissakin metsäkeskuksissa alueellisten metsäohjelmien laskennassa metsäkeskusten suunnittelutietoihin perustuen.

Ärölä pitää koko MELAa aika ajoin melko raskaana ohjelmistona. Uudelta versiolta hän toivoo muun muassa puutavaralajien dimensioiden joustavampaa säätelyä sekä parempia mahdollisuuksia integroida MELA osaksi käyttäjien sovelluksia.

Tällä hetkellä Metsäkeskuksissa on 350 MELA-käyttäjää, lisenssejä metsäkeskuksissa ja Tapiossa on viitisenkymmentä.  Käytössä heillä on MELA2002, koska tietojärjestelmän uudistustyö on käynnissä, ja nykyiseen järjestelmään ei tehdä enää muutoksia.

MELAn avulla on laskettu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suunnittelujärjestelmä Luotsissa noin 12,3 miljoonaa hehtaaria (tilanne 26.5.09) tilakohtaisia metsä- ja aluesuunnittelun aineistoja.

MELA raskas ja vaikea opetettava
Vastuuyliopettaja Ari Talkkari Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta kertoi, että ammattikorkeakouluissa MELAn käyttö perustuu Tapion Luotsi-järjestelmän soveltamiseen. Oppilaat halutaan tutustuttaa käytännön suunnittelutöiden avulla työelämässä tarvittavien suunnittelumenetelmien käyttöön, ohjelmistoa käytetään myös opinnäytetöihin. MELA2009 opetuskäytön ilmaisuutta Talkkari piti erinomaisena asiana, mutta totesi, että ohjelmisto on liian vaikea suunnittelulaskennan ja sen teorian opetukseen.

Metsämannut Oy:ssä monipuolista MELA-käyttöä
Metsänhoitopäällikkö Janne Soimasuo kertoi, kuinka MELA-ohjelmistoa käytetään Metsämannut Oy:ssä. Metsämannut on Metsäliiton tytäryhtiö, jolla on hoidossaan yli 330 000 hehtaaria metsää. Metsämannuissa MELA-ohjelmistoa käytetään sekä strategisen että operatiivisen suunnittelun välineenä. MELA tuottaa vaihtoehtoja METKIS-kuviotietokantaan, josta metsänhoitoesimies koostaa leimikkokeskitykset ja muut kokonaisuudet niin, että myös strategiset tavoitteet täyttyvät. Strategisten tavoitteiden määrittelyssä pohjana ovat MELAlla tehdyt pitkän ajan, 50–100 vuoden, laskelmat. MELA-ohjelmistoa käytetään myös metsien tasearvojen määrityksessä IAS/IFRS-perusteista kirjanpitoa varten. Myös tila-arvojen arviot perustuvat MELA-ohjelmistoon.

Lisätietoja:

• Varttunut tutkija Olli Salminen, puh. 010 211 2192

• MELA Tulospalvelu

<< paluu etusivulle