Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänhoidon uutiskirje,
Metsät ja vesi -teema

4/2014
METSÄT JA VESI -tutkimusohjelma
Happamat sulfaattimaat ovat Suomen suurimpia ympäristöongelmia
Sulfaattimaa-seminaari Kokkolassa 30.10.2014.
Kuva: Aimo Jokela

Kokkolan kaupunki, Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä Suomen metsäkeskus järjestivät happamia sulfaattimaita metsätaloudessa käsittelevän seminaarin 30.- 31. lokakuuta 2014. Seminaari oli samalla Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta -hankkeen (PAHA-hanke) loppuseminaari.

Tapahtumassa esitettiin tietoa happamien sulfaattimaiden ongelmista sekä vaihtoehtoisista ojitusmenetelmistä happamuuden hillitsemiseksi. Kaksipäiväisen seminaarin ensimmäinen päivä koostui asiantuntijaesityksistä, ja jälkimmäisenä päivänä tutustuttiin PAHA-hankkeen koekenttään Alavetelin Kiimakorvessa.

Lue lisää >
Metsätalouden toimenpiteille suosi­tuksia happamilla sulfaattimailla toimittaessa
Kuva: Hannu Hökkä

Suomen rannikko­seu­duilla sijaitsevat, Euroopan laajimmat happamien sulfaatti­maiden esiintymät rajautuvat Itämeren Litorina­-meri­vaiheen ylimmän ranta­viivan alapuo­lelle. Maaperän sulfidi­pitoisten kerrosten hapettuminen ojituksen tai muun maankaivun seura­uksena aihe­uttaa voima­kasta happamoi­tumista ja raskas­metallien huuhtou­tumista vesistöihin. Happamien sulfaatti­maiden ongelmat on tunnettu rannikko­seudun pelto­alueilla jo pitkään, mutta niitä esiintyy laajasti myös alueen metsämailla.

Lue lisää >
SULFAATTIMAAT
Sulfaattimaat ovat Suomen suurin metalli­päästöjen lähde
Kuva: Rainer Rosendahl

Suomen rannikko­alueilla esiintyy runsaasti happamia sulfaatti­maita, jotka ovat ylivoi­maisesti suurin metallipäästöjen lähde Suomessa. Maan ja veden happamuuden takia metallit esiintyvät suurelta osin vielä eliöstölle kaikkein myrkylli­simmässä liukoisessa muodossa.

Lue lisää >
ELY-keskuksissa huomioidaan HS-maiden aiheuttamat riskit
Kuva: Jermi Tertsunen

Entisten merenpohjien sulfidipitoisten maiden (HS-maat) kuiva­tuk­sesta ja muusta maan­käy­töstä voi aiheutua erityi­sesti vesistö- mutta myös muita haittoja. ELY-keskuksissa huomiota happamiin sulfaatti­maihin liittyen on erityyp­pisissä maan­käyttö­hank­keissa lisätty 2000-luvulla siksi, että vakavien happamuus­haittojen, esimerkiksi vesieliöstön taantu­misten ja kala­kuo­lemien, havaittiin lisääntyvän. Lisäksi vesien­hoito­lain tavoitteen mukaista hyvää ekologista tilaa ei arvioida useilla läntisillä vesistö­alueilla saavu­tet­tavan lähi­aikoina juuri happamuus­haittojen vuoksi.

Lue lisää >
Happamien sulfaattimaiden kartoituksesta
Kuva: Emmi Rankonen, GTK.

Vesienhoidon toteutusohjelman 2010-2015 mukaan EU:n vesi­puite­direk­tiivin edellyttämää pinta­vesien hyvää tilaa ei pystytä HS-maiden vaiku­tusten takia Länsi-­Suomessa saavut­tamaan tämän päivän toimen­piteillä vuoteen 2015 (eikä vielä 2021) mennessä.

Lue lisää >
Lisää uutiskirjeitä

Kaikki uutiskirjeet >
Metsänhoito-uutiskirjeet >

Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita