Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänhoito

1/2013
Ajankohtaista
Metsäpatologian laboratorio uudistuu
Kuva: Marja Poteri

Metsäntutkimuslaito­ksen Suonenjoen toimi­paikan metsä­patologian labora­toriota varustetaan EU:n EAKR-rahan turvin. Myönteinen päätös on tehty Pohjois-Savon liitossa. Hanketta on rahoit­tanut myös Suonen­joen kaupunki. Rahoituk­sella täyden­netään labora­torion laite­kantaa niin, että toimi­paikalla on aiempaa paremmat edel­lytykset tehdä metsä­pato­logiaa tukevaa molekyyli­biologista tutkimusta. Metsä­pato­logian labora­tori­ossa tehtä­vissä tutkimuk­sissa arvi­oidaan Suomen metsä­talo­udelle vaaral­listen pato­geeni­lajien aiheut­tamia riskejä ja pyritään etsimään ratkaisuja taimi­tar­hoilla esiin­tyviin tauti­ongelmiin tai niiden uhkiin. Uudis­tettu laboratorio saadaan käyttöön elo-syys­kuussa 2013. Laboratorion käynnis­tämisestä vastaa joulukuussa 2012 aloittanut uusi tutkija Anne Uimari

Integroidun kasvinsuojelun koulutuspaketti metsätaimitarhoille
Kuva: Marja Poteri

Metsän­tutkimus­laitok­sessa työstettävä  ”Metsä­taimituotannon inte­groi­dun kasvinsuojelun” -koulutuspaketti koostuu opaskirjasesta ja sitä tukevasta PowerPoint-diasarjasta. Koulu­tus­aineistossa esitellään tärkeimmät metsäpuiden paakkutaimien taudin­aiheut­tajat ja niiden torjuntakeinoja. Molemmat koulutusaineistot tulevat syksyllä 2013 Metlan www-sivuille kaikkien saataville. Koulutuspaketti toteutetaan hankkeessa, johon on saatu ESR-hankerahaa Pohjois-Savon ELY-keskukselta.
Koulutusmateriaalin laatiminen kytkeytyy ”Kasvin­suo­jelu­aineiden kestävän käytön kansalliseen toimin­ta­ohjelmaan”, jonka täytäntöön panosta vastaa TUKESin kasvinsuojeluaineryhmä. Toiminta­ohjel­mas­sa edellytetään muun muassa koulutuksen järjestämistä integroidusta kasvinsuojelusta kaikille ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita työssään käyt­täville.Samassa hankkeessa laaditaan myös sidos­ryh­mien kanssa strategiaohjelma metsätaimitarhojen kasvinsuojelun tutkimus- ja kehittämistyötä varten.

Lisätietoja:
Tutkittua
Pitkä kasvatusaika ahtauttaa kuusen paakkutaimien juuristoa

Paakkutaimien nykyinen kasvatustiheyteen perustuva pituussuositus ei suoranaisesti hylkää liian ohuita taimia. Tämän vuoksi voisi olla hyvä asettaa taimien kokosuositusten kriteeriksi pituuden ohella läpimitta tai läpimitan suhde pituuteen. Niihin molempiin vaikuttaa paakkukoon ja kasvatustiheyden ohella taimien kasvatusaika. Kasvatusajan pidetessä on vaarana, että taimet kasvavat paakuissa liian kookkaiksi ja juuristoltaan ahtautuneiksi. Tämä taas saattaa johtaa taimien heikentyneeseen pituuskasvuun istutuksen jälkeen.

Lue lisää >
Rikkakasvien siemenet tulevat taimitarhoille pääosin tuulen mukana
Kuva: Marja Poteri

Metsän­tutkimus­laitoksen ja Turun yliopiston aerobiologian yksikön vuonna 2011 käynnistämässä yhteisprojektissa on selvitetty taimitarhojen rikkakasvilajistoa sekä rikkakasvien leviämisreittejä tarhoille, jotta niiden torjunta voidaan suunnitella mahdollisimman tehokkaaksi. Kahden vuoden tutkimusaineisto paljastaa, että valtaosa rikkakasvien siemenistä kulkeutuu tarhoille tuulen mukana. Tyypillisimpiä tuulilevinnäisiä rikkakasveja ovat maito- ja amerikanhorsmat, pajut ja koivut sekä erilaiset asteri- ja sikurikasvit. Eri vuosien välillä näyttäisi kuitenkin olevan merkittävää vaihtelua leviävien siementen määrissä, lajien välisissä runsaussuhteissa sekä leviämisen ajankohdassa.

Lue lisää >
Lisää uutiskirjeitä

Kaikki uutiskirjeet >
Metsänhoito-uutiskirjeet >

Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita