Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänhoito

21.11.2012
< Takaisin etusivulle

Kasvullisesta lisäyksestä uusi vaihtoehto taimituotantoon

Hyvälaatuisen kuusen siemenen huutavasta pulasta huolimatta näitä tuoreiden kankaiden komistajia on mahdollista näillä näkymin viljellä tulevaisuudessakin haluttuja määriä. Metsänviljelyssä voidaan siementaimien rinnalla käyttää jatkossa myös uusilla menetelmillä tuotettuja solukkotaimia. Kuusen solukkoviljelyyn on kehitetty Metlan Punkaharjun tutkimuslaboratoriossa menetelmä, jolla saadaan tuotettua siemenalkiosta joukoittain tasalaatuisia taimia. Menetelmän siirtäminen laboratoriomittakaavasta massatuotantoon on jo aloitettu.

Solukosta somiksi taimiksi

Solukkotaimen kasvu käynnistyy koostumukseltaan tarkoin säädellyllä keinotekoisella kasvatusalustalla Kuva: Tuija Aronen

Solukkoviljelty taimi vastaa ominaisuuksiltaan tavallista taimitarhalla tuotettua siementainta. Ainoana erona on lyhyt ajanjakso niiden alkukehityksessä. Kun siementaimen yksilönkehitys käynnistyy ohuen siemenkuoren suojissa, solukkotaimen kasvuympäristönä on ollut koostumukseltaan tarkoin säädelty ravinnealusta olosuhteiltaan vakioidussa laboratoriossa. Pikkuruisen taimenalun idettyä ja juurruttua se siirretään keinotekoiselta alustalta turpeeseen, jossa varttuminen kauppakelpoiseksi taimeksi tapahtuu aivan kuin kasvatettaessa mitä tahansa muutakin tainta.

Siementaimituotantoon verrattuna solukkoviljelyn etuna on riippumattomuus vuodenajoista ja kukkimisen mutkikkaasta biologiasta. Lähtömateriaalina solukkotaimien ympärivuotisessa tuotannossa voidaan käyttää tutkimuslaboratoriossa nestetyppeen säilöttyä solukkoa. Lisäyksen työvaiheiden aikatauluttaminen ei näin ollen ole sidottu tiukasti vuodenaikoihin, vaan solukkotaimien tuottaja voi tulevaisuudessa tehokkaasti tasata työhuippuja huolellisella työketjujen suunnittelulla. Nestetyppeen säilötty lisäysaineisto toimii myös varmuusvarastona, jota voidaan käyttää parantamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista taimimarkkinoilla.

Uuden tuotantomenetelmän etuna ovat myös entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa taimien perimään. Lisäyssolukko on peräisin kuusen jalostusohjelmasta, johon on vuosikymmenten saatossa valittu lajin parhaimmisto. Solukontuotantoon käytetyt siemenalkiot saadaan metsänjalostusohjelman kontrolloiduista risteytyksistä, joissa käytetään hyviksi tunnettuja risteytysvanhempia. Solukkotaimien jalostusarvossa ei siten näy siemenviljelysten taustapölytyksen jalostushyötyä alentava vaikutus.

Lisäysmenetelmät tutkimuslaboratoriosta taimituotantoon

Kasvullista lisäystä tutkitaan Metlan Punkaharjun toimipaikassa. Kuuselle kehitetyssä solukkoviljelymenetelmässä hyödynnetään erilaistumattoman kasvisolun kykyä tuottaa kokonaan uusi kasviyksilö. Solukkoviljelyssä siemenalkiosta poimittua solukkoa monistetaan keinotekoisella alustalla. Kasvatuksen aikana solukon kehitystä ohjataan muuttamalla alustan ravinne- ja kasvihormonikoostumusta.

Yhdestä siemenestä voidaan tuottaa jopa tuhat pikkutainta

Yhdestä siemenestä voidaan tällä hetkellä tuottaa puolessa vuodessa satoja, tai jopa yli tuhat keinollisella kasvualustalla kasvavaa pikkutainta. Monistuskapasiteettia on mahdollista vielä huomattavasti parantaa ja menetelmiä muokata kustannustehokkaammiksi massatuotannon tarpeisiin. Kehittämistyö menetelmien siirtämiseksi laboratoriosta massatuotantomittakaavaan on jo aloitettu kaupallisen yhteistyökumppanin kanssa.

Monimuotoisuus on tärkeä osa metsänviljelyä

Samasta siemenestä lähtöisin olevat solukkotaimet ovat perimältään yhteneväisiä, mutta yhden kloonin metsiköissä eivät suomalaiset pääse tulevaisuudessakaan käyskentelemään. Tulevaisuuden metsiin solukkotaimet istutetaan klooniyhdistelminä, joiden sisältämä perimän muuntelu vastaa lähes luonnonmetsikön lukemia. Lisäksi näiden yhdistelmien tuotto- ja laatuominaisuudet varmistetaan monivuotisissa kenttäkokeissa.

Metsänviljelyaineiston kenttätestaus ja riittävä monimuotoisuus ovat lain vaatimia edellytyksiä taimien rekisteröinnille ja markkinoinnille. Vielä ei rekisteröityjä klooniyhdistelmiä ole saatavilla, mutta rekisteröintiin tähtäävä valmistelutyö Metlassa ja Evirassa on jo aloitettu. Esimerkkiä havupuun siemenalkiosta lähtöisin olevan klooniyhdistelmän rekisteröinnistä ei löydy naapurimaista – eikä koko Euroopasta, joten tällä alueella Metla on edelläkävijä.

Seuraavaa askelta kohti uuden tuotantomenetelmän käyttöönottoa suunnitellaan osana ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” -hanketta. Solukkoviljelymenetelmien tämän hetkistä tilannetta ja mahdollisuuksia tulevaisuuden taimituotannossa esitellään Punkaharjulla 27.11.2012 järjestettävässä seminaarissa, jonne aiheesta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi.

Etelä-Savon maakuntaliitto rahoittaa ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” –hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Hankkeen verkkosivu

Lisätietoja
  • Projektipäällikkö Susanne Heiska, p. 029 532 5029, susanne.heiska(a)metla.fi
  • Tutkija Tuija Aronen, p. 029 532 4233, tuija.aronen(a)metla.fi

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita