Tutkimus jatkuu uudessa ohjelmassa
 |
|---|
Metlassa käynnistyi vuoden 2012 alussa viisivuotinen ”Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito” –tutkimusohjelma. Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tulevaisuuden metsien hoidon ja kasvatuksen tarpeisiin uutta tietoa, osaamista ja toimintamalleja yhdessä yritys- ja elinkeinotoiminnan sekä metsänomistajien kanssa. Ohjelma tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja osaamista päätöksenteon tueksi sekä kangas- että turvemaille. Tutkimustietoa tarvitaan metsien uudistamisesta, kestävästä metsänkasvatuksesta ja puuntuottamisen vaihtoehdoista. Tietovajetta on myös toimenpiteiden vaikutuksista raaka-aineen määrään ja ominaisuuksiin, korjuuolosuhteisiin, -kustannuksiin ja -logistiikkaan sekä metsäntalouden kannattavuuteen ja kotimaisen puun ja biomassan tuotannon kilpailukykyyn.
Tutkimusohjelman tavoitteena on parantaa metsänviljelyn ja siihen perustuvan palvelutuotannon kannattavuutta ja laatua. Tavoitteena on myös tuottaa perusteet ja toimintamallit eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle ja puunkorjulle ja vertailla eri metsänkasvatusketjujen kannattavuutta metsikkö, alue ja valtakunnan tasolla. Ohjelman toteutuksen ytimenä on vuorovaikutteinen yhteistyö metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan kanssa. Tiivein yhteistyö kehittymishaluisten toimijoiden kanssa tapahtuu yhteisissä pilottihankkeissa. Tällä varmistetaan toisaalta tutkimuksen kohdentuminen keskeisiin kysymyksiin ja ongelmiin ja toisaalta tiedon siirtyminen käytännön toimijoille.
Lisätietoja: Ohjelmajohtaja MMT Timo Saksa
p. 029 532 4834
Metsänhoitotöissä ei havaittavissa kustannusten laskua
 |
|---|
Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ( MKL) -tutkimus- ja kehittämisohjelma toteutettiin Metsäntutkimuslaitoksessa suunnitellusti vuosina 2007-2011. Ohjelman sisältö jakautui kolmeen teema-alueeseen, jotka olivat metsänhoitotöiden koneellistaminen, metsätalouden palvelutuotannon kehittäminen ja metsänhoitoketjujen teknis-taloudellinen hallinta. Koko MKL-ohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli metsänhoidon nousevan kustannustrendin kääntäminen laskusuuntaan.
Lue lisää > |
Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
Metsänhoito-uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >
Metsänhoitotöihin on koneellisia vaihtoehtoja
 |
|---|
| Uusi Naarvan kitkevä perkaaja, jolla kitketään jätettävien taimien ympäriltä Kuva: Heidi Hallongren |
Koneelliseen metsänhoitoon kehitettiin ohjelmakauden aikana useita uusia istutus- ja taimikonhoitolaitteita. MKL-ohjelman tutkijat osallistuivat tuotekehitystyöhön ja tutkivat laitteiden kilpailukykyä. Tällä hetkellä tärkeimpiin metsänhoitotöihin on sekä kustannuksiltaan että laadultaan kilpailukykyiset koneelliset ratkaisut. Näiden laajempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin edelleen kuljettajien koulutuksen sekä konetyön kohdevalinnan ja työn organisoinnin toimintamallien kehittämistä.
Lue lisää >Monipuolisempaa palvelutarjontaa metsätalouteen
 |
|---|
| Kaivuriyrittäjille on runsaasti kysyntää metsäpalveluverkostoissa |
Metsätalouden palvelutuotannon kehittämiseen liittyvä tutkimustyö oli omalta osaltaan ohjaamassa metsätalouden organisaatio- ja rahoitusrakenteen muutosta kohti markkinavetoisempaa kilpailuympäristöä. Tästä näkyvimpiä esimerkkejä ovat viranomaistoimintojen ja liiketoimintayksikön eriyttäminen metsäkeskusorganisaatiossa, vireillä olevat metsätalouden rahoituslakien uudistukset ja esitykset metsänhoitomaksun käyttökohteiden tarkentamisesta. Muutosten seurauksena yksityisillä metsäpalveluyrityksillä on kasvun mahdollisuuksia useilla markkinasegmenteillä.
Lue lisää >Osaoptimoinnista kokonaisuuksien hallintaan
Yhtenä ohjelmakauden teemana oli uudistamisketjujen teknis-taloudellinen tarkastelu yksittäisten työlajien sijaan. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin metsänhoitotöiden laadunhallinnan kehittämiseen. Kuusen istutuksessa kustannustehokkaimmaksi ja myös kannattavimmaksi menetelmäksi havaittiin mätästys, jonka osuus kaikista maanmuokkauksista onkin yli kaksinkertaistunut viime vuosina. Taimikonhoidon osalta osoitettiin, että kuusen viljelyssä sekä varhaisperkauksen että taimikonharvennuksen sisältävä uudistamisketju on taloudellisesti kannattavampi ja riskittömämpi vaihtoehto kuin yhteen taimikonhoitokertaan perustuva uudistamisketju.
Lue lisää >