Metsänhoito

Kitkevästä Naarva-perkaajasta uusi versio

Aiempien vuosien kokemusten ja kuljettajien kehitysideoiden pohjalta Naarvan kitkevästä perkaajasta tehtiin täksi kevääksi uusi entistä pienempi ja kevyempi versio. Lisäksi uutta on myös työskentelytapa. Uudella versiolla kitkettäessä laitteen kehikkoa ei enää lasketa säästettävän taimen ympärille, vaan laitteella kitketään vesakkoa taimien ympäriltä. Kitkennän työajanmenekissä ei alustavien tutkimustulosten mukaan ole eroa laitteiden välillä, vaan molempien laitteiden ajanmenekki vaihtelee 6-7 tuntiin hehtaarilla.

Uudella Naarvalla jää vähemmän häiritsevää lehtipuuta

Naarvan vanhemmassa versiossa jätettävä taimi jää kitkettäessä kehikon keskellä olevaan aukkoon . Kuva: Heidi Hallongren

Kitkennän työajanmenekissä ei alustavien tutkimustulosten mukaan ole eroa laitteiden välillä, vaan molempien laitteiden ajanmenekki vaihtelee 6-7 tuntiin hehtaarilla. Lehdettömänä aikana, keväällä ennen lehtien puhkeamista työajanmenekki on hiukan lehdellistä aikaa pienempi molemmilla laitteilla työskenneltäessä. Keskikesällä, lehdellisenä aikana työntekoa hidastaa kuusen taimien sulautuminen vihreän lehtipuuston sekaan, mutta toisaalta vesakosta hiukan suurempi osa saadaan kitkettyä sen ollessa lehdessä.

Mitä paremmin kuusentaimen ympäristö on vapautettu lehtipuuvesakosta, sitä vähemmän häiriötä kuusen kasvulle aiheutuu. Vanhalla laitteella kitkettäessä kuusen taimen välittömään läheisyyteen, alle 20 cm:n etäisyydelle jää useammin häiritsevä lehtipuu kuin uudella laitteella kitkettäessä. Työskentelytavan vaikutus todennäköisesti korostuukin juuri kuusen taimen lähiympäristössä, josta uudella laitteella kitkettäessä on helpompi poistaa kaikkein häiritsevimmät vesat.

Kitkennän jälkeisen kuusentaimikon tiheys oli tasaisesti tavoitetiheyden tuntumassa, noin 1750 tainta hehtaarilla, vaikka kitkettyjä kuusiakin löytyi noin 130 hehtaarilta. Uudella laitteella kitkettäessä lieviä vaurioita sai noin 190 kuusta hehtaarilla, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vanhan laitteen kitkennöissä. Kitkentälaitteen tai koneen osumasta lievästi vaurioituneet taimet arvioitiin kasvatuskelpoisiksi. Eroja vaurioituneiden taimien määrässä voidaan selittää osin laiteversioiden välisillä eroilla. Merkittävämpi selittäjä vaurioituneiden taimien määrässä on kuitenkin kuusten keskipituus. Työmaat, joilla kasvatettavien kuusten keskipituus oli alle metrin, vaurioituneita taimia oli vain noin 70 hehtaarilla. Keskipituuden ollessa yli metrin, vaurioituneiden määrä oli jopa kolme kertaa suurempi.

Kahden version välillä ei eroja – kuljettajat mieltyneet uuteen laitteeseen

Vertailtaessa Naarvan kahden laiteversion työntuottavuutta ja työjäljen laatua kahden kokeneen kuljettajan osalta, voidaan alustavien tulosten perusteella todeta uuden laitteen olevan tuottavuudeltaan ja laadultaan aiemman version veroinen. Kuljettajien käyttökokemuksen perusteella uusi laiteversio kuitenkin vaikuttaa aiempaa paremmalta, sillä pienemmän ja kevyemmän laitteen liikuttelu on helpompaa ja myös peruskoneeseen kohdistuva rasitus on aiempaa pienempi. Uuden laiteversion edullisemman hankintahinnan seurauksena myös työn kustannukset laskevat hieman. Lisäksi uuden laiteversion ansiosta aikaa ei enää kulu erityistä tarkkuutta vaativaan laitteen kehikon tähtäämiseen jätettävän taimen päälle.

Lisätietoja

• Tutkija Heidi Hallongren, p. 040 801 5293, heidi.hallongren @ metla.fi