M-Planterin ensimmäisen kesän tuloksia

M-Planter on kaivinkoneen puomin päähän liitettävä istutuslaite, jossa on kaksi istutusyksikköä. Istutusyksiköiden päällä on käsin ladattava taimikasetti, johon mahtuu kerralla noin 240 tainta. Istutusyksiköt toimivat toisiinsa nähden itsenäisesti, mikä mahdollistaa tarvittaessa vain yhden taimen istuttamisen.
M-Planterin maanmuokkausmenetelmänä on laikkumätästys. Taimia kuljetetaan kaivinkoneen mukana telineessä, johon mahtuu taimia yhden työvuoron tarpeiksi.

Ensimmäiset kolme sarjavalmisteista M-Planter-istutuslaitetta valmistuivat istutuskaudelle 2008. Kaikki kolme koneyksikköä ja niitä käyttäneet seitsemän kuljettajaa olivat mukana Metlan seurantatutkimuksessa. Yhdellä istutuskoneella työskenneltiin noin neljä kuukautta ja kahdella noin kaksi kuukautta kummallakin.

Istutuskoneiden kokonaistyöajasta 77 prosenttia kului varsinaiseen istutustyöhön ja huoltoihin ja korjauksiin kului 8 prosenttia työajasta. Loput 15 prosenttia meni kuljettajasta ja istutustyön ostaneesta organisaatiosta aiheutuneisiin keskeytyksiin. Istutusvirheiden osuus vaihteli kohteittain 6 - 70 prosentin välillä. Yleisimmät istutusvirheet olivat puutteellinen tiivistys ja riittämätön istutussyvyys. Istutustiheys oli noin 90 prosentilla uudistusaloista vähintään 1600 taimea hehtaarilla.

Kuljettaja ratkaisee tuottavuuden

Seurannan aikana kuljettajat täyttivät jokaisen työvuoron aikana seurantalomakkeen, johon he kirjasivat keskeytykset, istutetun taimimäärän ja työvuoron keston. Jokaiselta istutusalalta käytiin istutuksen jälkeen inventoimassa työvaikeustekijät ja työjäljen laatu.

Ensimmäisenä istutuskautena M-Planterin tehollisen työajan tuottavuus jäi hieman alle 150 taimeen tunnissa, mikä on selvästi koeolosuhteissa mitattua lähes 250 taimen tuntituotosta matalampi. Koneiden ja kuljettajien välillä oli suuria eroja. Kun paras kuljettaja pääsi keskimäärin 200 taimen tuntituotokseen, hitain kuljettaja jäi alle sataan taimeen. Parhaan työvuoron tuottavuus oli peräti 360 tainta tunnissa. Yhdelläkään kuljettajalla ei ollut aikaisempaa kokemusta istutuskoneen käytöstä, eikä osalla edes kaivinkoneen käytöstä. Tämä näkyi myös tuloksissa siten, että aikaisempaa konetyökokemusta omaavien kuljettajien tuottavuus oli noin puolitoistakertainen verrattuna kuljettajiin, jotka olivat ensimmäistä kertaa kaivinkoneen puikoissa.

Merkittävin tuottavuuteen vaikuttava tekijä oli siis kuljettaja. Kuljettajan ammattitaito koneen ohjaamisessa ja kyky suunnitella työtä vaikuttavat oleellisesti työn tuottavuuteen. Yllätys oli, että kuljettajien tuottavuudet eivät merkittävästi nousseet istutuskonetyökokemuksen lisääntyessä. Tähän oli luultavasti syynä ainakin seurannan suhteellisen lyhyt kesto, puutteet kuljettajien koulutuksessa ja työhön opastuksessa sekä uuden koneen käyttöönotossa ilmenneet alkuvaikeudet. Työvaikeustekijöistä istutustyötä ja istutuskohteella liikkumista vaikeuttaneet pintaesteet olivat ainoa tuottavuutta alentava tekijä.

Koulutus paransi tuottavuutta

Seurantatutkimusta jatkettiin istutuskaudella 2009. Seurantaan osallistui edelleen kolme istutuskonetta, mutta niistä vain yksi oli ollut mukana myös vuoden 2008 seurannassa. Ennen istutuskauden alkua järjestettiin kuljettajille koneellisen istutuksen koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin työn tuottavuutta, laatua ja työtekniikkaa. Alustavien tulosten mukaan istutuskoneiden keskimääräinen tuottavuus oli tänä vuonna jopa 20 prosenttia korkeampi kuin ensimmäisenä vuonna. Istutuskohteiden mahdollista vaikutusta tuottavuuden nousuun ei tässä vaiheessa ole ehditty analysoida. Kaikilla istutuskauden 2009 seurantaan osallistuneilla kuljettajilla oli aikaisempaa kokemusta konetyöstä, mikä selittänee osaltaan tuottavuuden nousun.

Ensimmäisen istutuskauden tuloksia käsitellään laajemmin syksyn 2009 aikana valmistuvassa MMK Tiina Laineen pro gradu-tutkielmassa.

Lisätietoja:

• Varttunut tutkija Juho Rantala, p. 010 211 4855, juho.rantala @ metla.fi

• MKL - tutkimusohjelma