Istutuksen koneellistaminen on haasteellista

Metsänistutustyön teknis-taloudellisesti järkevä koneellistaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi pohjoismaisissa olosuhteissa. Istutuskoneita ja -laitteita on kehitetty 1970-luvulta lähtien, mutta aina viime vuosiin asti konetyön kustannukset ovat olleet metsurityönä toteutettua istutusta ja siihen liittyvää erillistä maanmuokkausta korkeammat. Vielä nykyäänkin istutustyöstä alle viisi prosenttia tehdään koneellisesti. Paineet metsänhoitotöiden koneellistamiseen ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet metsätöihin odotettavissa olevan työvoimapulan sekä laskevista kantohinnoista ja nousevista metsänhoitokustannuksista johtuvan metsätalouden kannattavuuden heikkenemisen myötä. Toisaalta yleinen tekninen kehitys ja työolosuhteissa tapahtuneet muutokset hakkuutähteiden energiakäytön lisääntymisen myötä ovat helpottaneet istutustyön koneellistamista.

Metsänistutuksen teknis-taloudellisesti järkevä koneellistaminen voidaan määritellä siten, että peruskoneen ja istutuslaitteen kokonaiskustannukset eivät saa olla liian korkeat suhteessa yhdistelmällä saavutettavaan työn tuottavuuteen. Nykyisillä palkka- ja konekustannuksilla tästä seuraa, että kyseisen yhdistelmän tulee tehdä sekä maanmuokkaus- että istutustyö. Voidaan myös olettaa, että soveltamalla joukkokäsittelyä ja jatkuvatoimista etenemistapaa sekä ohjaus-, aistin- ja informaatioteknologioiden suomia mahdollisuuksia työn tuottavuutta voidaan edelleen parantaa. Teknis-taloudellisten reunaehtojen lisäksi työjäljen laadun pitää olla vähintään samaa tasoa metsurityönä toteutetun istutuksen ja erillisen maanmuokkauksen kanssa.

Vertailussa Bracke ja M-Planter

Kuva: Bracke TTS Oy

Metlan tutkimuksessa vertailtujen Bracke- ja
M-Planter -istutuslaitteiden peruskoneena on kaivinkone, jonka puomin päähän istutuslaitteet kiinnitetään. Molempien istutuslaitteiden päällä on taimikasetti, jonka kuljettaja täyttää Brackella 2-3 kertaa ja M-Planterilla 1-2 kertaa tehollisen työtunnin aikana. Molemmat laitteet tekevät sekä maanmuokkaus- että istutustyön. Maanmuokkaus­ menetelmänä on molemmissa laitteissa laikku­ mätästys. Aiemmista tutkimuksista tiedettiin, että Brackella on suotuisissa olosuhteissa edellytykset sekä kustannuksiltaan että laadultaan kilpailukykyiseen työsuoritukseen verrattuna metsurityöhön ja erilliseen kaivinkoneella tehtävään laikkumätästykseen. M-Planterin tuottavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei ollut tutkittu aikaisemmin.

Tehollisen työajan jakautumisessa eri työvaiheisiin ei ollut merkittäviä eroja istutuslaitteiden välillä. Työajasta vajaa puolet (47 %) kului varsinaiseen istutus- ja maanmuokkaustyöhön, noin neljännes kaivinkoneen puomin siirtelyyn, noin 15 prosenttia taimikasetin täyttöön ja loput hakkuutähteiden siirtelyyn ja peruskoneen ajamiseen.

Työvaikeudeltaan keskimääräisissä olosuhteissa M-Planterin (236 tainta/tunti) käyttötuntituottavuus oli 36 prosenttia korkeampi kuin Bracken (174 tainta/tunti). Näillä tuottavuustasoilla laskettuna istutuksen yksikkökustannukset olivat M-Planterilla (0,26 €/taimi) 23 prosenttia Brackea (0,34 €/taimi) edullisemmat. Merkittävin tuottavuuden vaihtelua selittävä tekijä oli molemmilla istutuslaitteilla kuljettaja. Kivisyyden ja kantojen lukumäärän kasvu hidasti M-Planterin työtä enemmän kuin Bracken. Toisaalta hakkuutähteiden määrän lisääntyminen heikensi Bracken tuottavuutta enemmän kuin M-Planterin.

Tulosten perusteella näyttää, että maanmuokkaus- ja istutustyö on sopivilla kohteilla M-Planterilla edullisempaa kuin metsurityönä ja erillisenä maanmuokkauksena, kun taas Bracken kustannukset ovat hieman metsurityöhön perustuvaa työketjua korkeammat.

Kehitystyötä ja käytännön kokemusta tarvitaan

Tässä tutkimuksessa saadut tulokset kuvaavat lähinnä istutuskoneiden tuottavuuspotentiaalia ja ne tarvitsevat tuekseen tietoa käytännön seurantatutkimuksista. Tutkimuksessa esitetyt kustannusluvutkaan eivät ole yhtä kuin koneellisen istutustyön markkinahinta, koska esimerkiksi yrittäjäriskiä ei ole huomioitu kustannusten laskennassa. Lisäksi on huomattava, että työntutkimuksissa on usein havaittu jopa kymmeniä prosentteja korkeampia tuottavuusarvoja kuin samojen koneiden pidempiaikaisissa käytännön seurantatutkimuksissa. Metlassa on ollut käynnissä M-Planterin seurantatutkimus istutuskausien 2008 ja 2009 aikana. Tästä tutkimuksesta esitetään ennakkotuloksia tämän Uutiskirjeen toisessa artikkelissa.

Istutuslaitteiden tuottavuuden näkökulmasta keskeisiä tekijöitä ovat osaavat kuljettajat ja onnistunut kohdevalinta. Käytännössä myös työn organisoinnin ja taimihuollon onnistuminen ovat tärkeitä tekijöitä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Molempien istutuslaitteiden tuottavuutta voitaisiin nostaa 5-10 prosenttia, jos taimien lataamiseen kuluva aika saataisiin teknisen kehityksen seurauksena puolitettua. Tulevaisuudessa koneellisen istutustyön tuottavuuden merkittävä nousu edellyttää esimerkiksi jatkuvatoimisuuteen tai korkeamman teknologian hyödyntämiseen perustuvaa teknologiahyppyä.

Lisätietoja:

• Varttunut tutkija Juho Rantala , p. 010 211 4855, juho.rantala @ metla.fi
• Rantala, Juho, Harstela, Pertti, Saarinen, Veli-Matti & Tervo, Leo (2009): A techno-economic evaluation of Bracke and M-planter tree planting devices. Silva Fennica 43(4):00-00.
• MKL - tutkimusohjelma