Laikkumätästyksellä äestystä kannattavampi kuusen uudistamisketju

 

 

Maanmuokkauksen vaikutusta kuusen kanssa kilpailevan lehtipuuston määrään ja metsänuudistamisketjun kustannuksiin ja kannattavuuteen tutkittiin Suonenjoella sijaitsevassa tuoreen kankaan taimikossa, jossa maata oli muokattu sekä äestäen että laikkumätästäen. Kohteet olivat lähes vieretysten samalla hakkuuaukealla. Alue oli päätehakattu vuonna 1999, muokattu ja istutettu 1,5 -vuotisin paakkutaimin vuonna 2000 sekä varhaisperattu vuonna 2005. Puusto mitattiin vuoden 2007 touko–kesäkuussa, jolloin kuuset olivat seitsemän kasvukauden ikäisiä ja kaadettuna mitatut lehtipuut enintään kuuden kasvukauden ikäisiä.

 

Mätästyksellä nopea kuusen alkukehitys, äestyksellä nopea perattavien puiden alkukehitys

 

Laikkumättäässä kuusi kasvoi ensimmäisinä vuosina paljon nopeammin kuin äesjäljessä. Laikkumätästysalueen kuuset (110 cm) olivat varhaisperkauksessa keskimäärin 62 prosenttia pidempiä kuin äestysalueen (68 cm). Pituusero vastasi noin puolentoista kasvukauden arvioitua kasvua.

 

Laikkumätästys myös ehkäisi perattavien puiden syntymistä äestykseen verrattuna. Varhaisperkausvaiheessa äestysalueella oli 22 600 perattavaa puuta hehtaarilla, mätästysalueella oli vain 14 500 puuta. Poistettavat puut olivat äestysalueella myös suurempia. Siksi taimikon perkaus on äestetyllä alueella hitaampaa ja kalliimpaa.

 

Maanmuokkaus vaikutti myös perattavien puiden tilajakaumaan. Äestysalueella kasvatettavan kuusen välittömään läheisyyteen (etäisyys alle 0,25 m) syntyi erityisen paljon perattavia puita, jopa 120 % enemmän kuin mätästysalueella. Suuri puumäärä lisää entisestään äestysalueen kuusten alttiutta kilpailun haitoille.

 

Laikkumätästetyllä alueella kuusen nopea alkukehitys parantaa taimen kilpailuasemaa muuhun kasvillisuuteen nähden. Kilpailevien perattavien puiden heikompi kehitys taas vähentää muun kasvillisuuden aiheuttamaa kilpailuvaikutusta. Jos puusto pyritään säilyttämään suunnilleen yhtä hyvänä molemmissa käsittelyissä, äestäen aloitetussa uudistamisketjussa tarvitaan yksi perkaus enemmän kuin laikkumätästäen aloitetussa (kuvat 1 & 2).

 

 

Kuva 1. Laikkumätästetyn 6-vuotiaan kuusikon kehitys varhaisperkauksesta eteenpäin.

 

 

Kuva 2. Äestetyn 6-vuotiaan kuusikon kehitys varhaisperkauksesta eteenpäin.

 

Laikkumätästys on kannattavampi

 

Laikkumätästäen aloitettu uudistamisketju oli kaikilla lasketuilla korkokannoilla (0–5 %) äestäen aloitettua kannattavampi vaikka laikkumätästys on äestystä kalliimpi muokkausmenetelmä. Äestysalueen uudistamisketjun kokonaiskustannukset olivat 1 610 €/ha ja laikkumätästetyn alueen 1 340 €/ha. Laikkumätästyksellä aloitetun uudistamisketjun kokonaiskustannukset muodostuivat äestystä halvemmiksi lähinnä edullisten perkauskustannusten ansiosta, mutta myös istutustyö laikkumättäisiin on hieman nopeampaa.

 

Maanmuokkaus vaikuttaa metsänhoitokustannusten lisäksi ensiharvennustuloon. Laikkumätästetyllä alueella kuusten kuolleisuus on pienempää kuin äestysalueella, joten harvennuksessa saadaan enemmän arvokasta havupuuta myytäväksi. Laikkumätästys myös aikaistaa ensiharvennuksesta saatavia tuloja, koska puuston kasvu on nopeampaa. Ensiharvennuksesta saatavan tuoton nykyarvo paranee. Laikkumätästysalueen ensiharvennustulot olivat 28 vuotta uudistamisen jälkeen 1 304 €/ha ja äestysalueelta 29,5 vuotta uudistamisen jälkeen 1 198 €/ha, kun ensiharvennus ajoitettiin 14 metrin valtapituuteen.

 

 

Taulukko 1. Laikkumätästetyn uudistamisketjun kustannusten nykyarvot eri korkokannoilla laskettuna (€/ha).

 

Taulukko 2. Äestäen aloitetun uudistamisketjun kustannusten nykyarvot eri korkokannoilla laskettuna (€/ha).

 

Kokonaisuudessaan uudistamisketjun investointien nettonykyarvo oli laikkumätästäen aloitetussa uudistamisketjussa selvästi parempi kuin äestäen aloitetussa (Kuva 3). Kannattavuusero kapenee korkeammalla korkokannalla, mutta vielä kymmenenkin prosentin korkokannalla laikkumätästys oli kannattavampi.

 

Kuva 3. Laikkumätästäen ja äestäen aloitettujen uudistamisketjujen nettonykyarvojen ero. Mitä korkeamman arvon ”ero nettonykyarvossa” saa, sitä kannattavampaa laikkumätästys on. Negatiivisellä arvolla äestys olisi kannattavampi.

 

Uudistamisketjun arviointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota

 

Äestys ei sovi vesakoituvien kuusen istutusalojen maanmuokkausmenetelmäksi, vaikka se yksittäisenä toimenpiteenä on laikkumätästystä edullisempi. Uudistamisketjua suunniteltaessa toimenpiteiden vaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena, sillä yksittäisen toimenpiteen kustannussäästö saattaa tulla myöhemmin takaisin moninkertaisena kustannuksena, kuten tässä esimerkkilaskelmassa säästäminen maanmuokkauksen kustannuksissa johti huomattavasti korkeampiin taimikonhoitokustannuksiin.

 

Taimikkovaiheen kuusikon kehityksen ja metsänhoitotöiden kustannusten arviointi ilman mittaustietoa on vielä nykytiedoilla hankalaa. Lisätutkimus kuusen ja lehtipuiden vuorovaikutuksesta sekä taimikonhoidon kustannuksista on tarpeen, jotta kuusentaimikoiden kannattavuutta ja optimaalisia kasvatusvaihtoehtoja pystyttäisiin arvioimaan luotettavammin koko uudistamisketjun osalta. Kuusen uudistamisketjun tehostamisen tutkimusta jatketaan Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoituksella. Tutkimuksessa pyritään erityisesti taimikonhoidon kustannusten alentamiseen töiden ajoitusta, operatiivista toteutusta ja toimenpiteiden ketjutusta parantamalla.

 

 

 

Lisätietoja:

• Karri Uotila , Metla, p. 040 801 5133, karri.uotila @ metla.fi
• MKL - tutkimusohjelma

<< paluu etusivulle