Kustannustehokas metsänhoito – parempi kannattavuus ja enemmän puuta markkinoille
– Markkinataloudessa puun hinta määräytyy markkinoilla, mutta puun tuotantokustannukset ja laatu ovat toimijakohtaisia, toteaa tohtori Juho Rantala Metlan Suonenjoen toimintayksiköstä. Juho Rantala luotsaa tutkijajoukkoaan Metlan viisivuotisessa Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on edesauttaa metsänhoidon, etenkin metsänviljely- ja taimikonhoitotöiden, yksikkökustannusten kääntämisessä laskusuuntaan.
Metsätalouden kannattavuuden parantamisessa metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ovat avainasemassa – oli puumarkkinatilanne millainen tahansa. Metsäteollisuuden puuhuolto ja siinä etenkin puun markkinoille tulo on noussut yhdeksi koko suomalaisen metsäklusterin kehitystä uhkaavaksi tekijäksi. Metsänhoidon kustannustehokkuuden parantaminen motivoi metsänomistajia tehokkaaseen puuntuotantoon ja myös puun myyntiin. Metsänhoidon kustannustehokkuutta voidaan parantaa paitsi nostamalla työn tuottavuutta myös oikeiden menetelmävalintojen kautta.

Lue lisää >
Tutkittua
Parhailla uudistamistoimilla päästään hyviin tuloksiin
Metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä on kehitetty yksityismetsiin soveltuvaa metsänuudistamistulosten seurantamenetelmää UPM-Kymmene Oyj:n omissa metsissään käyttämän menetelmän pohjalta. Menetelmää sovellettiin noin 40 eteläsuomalaisessa metsänhoitoyhdistyksessä uudistamistoiminnan laadun parantamiseksi vuosina 2000–2006. Kussakin metsänhoitoyhdistyksessä selvitettiin kattavin mittauksin uudistamistuloksen nykyinen laatu 3–5 vuotiaista taimikoista ja etsittiin keskeisimmät uudistamistoiminnan kehittämiskohteet laatutyömenetelmiä hyödyntäen tämän paikallisen tiedon ja kokemusten pohjalta.

Lue lisää >
Työntutkimukset rohkaisivat istutuskoneen sarjavalmistukseen
Metlan Suonenjoen tutkimusyksikössä on osallistuttu asiantuntijana yhdessä metsäyhtiön (UPM- Metsä) ja järjestelmätoimittajan (BCC) kanssa uuden istutuskoneen prototyypin valmistukseen. Metlan Suonenjoen yksikkö teki koneesta kesällä 2007 vertailevan työntutkimuksen. Lupaavien tulosten rohkaisemana on koneen kehittelijä ja valmistaja, koneyritys Antti ja Jorma Meriläinen aloittanut koneen sarjatuotannon ja markkinoinnin. Tänä kesänä tulee työssä ja esittelykäytössä olemaan lähes kymmenen konetta.

|