Ilmastonmuutos-uutiskirje

Euroopassa paljon mahdollisuuksia ilmastonmuutosta hillitsevän puuraken­tamisen lisäämiseen

Puurakentamisen kasvupotentiaali on Euroopassa suuri. Pohjoismaita lukuunottamatta puun osuus pientalojen rakennusmateriaaleista on vähäinen: Hollanissa, Ranskassa ja Saksassakin vain 10 prosenttia tai alle.

Pohjoimaissa on käytetty 2000-luvulla havusaha­tavaraa noin 0,6 kuutiometriä henkilöä kohti, mutta koko Euroopan unionin alueella keskimäärin noin 0,2 kuutiometriä. Kerrostalorakentamisessa puu on harvinainen materiaali myös Pohjoismaissa.

Parantaa kilpailukykyä, hillitsee ilmastonmuutosta

Puurakentamisen kasvu parantaisi puutuote­teollisuuden kilpailukykyä. Samalla se vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä sitomalla hiiltä puu­rakenteisiin ja korvaamalla materiaaleja, joiden valmistus aiheuttaa rakennuspuutuotteita suuremmat päästöt. Se myös lisäisi fossiilisia polttoaineita korvaavan energiapuun tarjontaa rakentamisketjun eri vaiheissa.

Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten puunkäytön yleistyminen kerrostalorakentamisessa vaikuttaisi kasvihuonekaasupäästöihin, puumarkkinoihin ja metsien käsittelyyn.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuvitteellista tilannetta, jossa puurunkoisten kerrostalojen rakentaminen yleistyisi Euroopassa asteittain, ja vuonna 2030 valmistuisi miljoona puurakenteista kerrostaloa vuodessa. Muutos on huomattava nykytilaan verrattuna: esimerkiksi Euroconstructin tilastoimissa 19 Länsi- ja Itä-Euroopan maassa rakennettiin vuosina 2003–2005 vain hieman yli miljoona kerrostaloa vuodessa.

Puutuotteiden tarve ja materiaalivalinnan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin aiemmista tutkimuksista saatujen kertoimien perusteella. Niissä verrattiin Helsingin Viikkiin ja Ruotsin Växjöhön rakennettuja puukerrostaloja betonirakenteisiin.

Miljoonan puukerrostalon vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

Miljoonan Viikki-tyylisen puukerrostalohuoneiston lisärakentaminen vähentäisi vuosittaisia kasvihuone­kaasu­päästöjä noin yhdeksällä miljoonalla hiilitonnilla (tC) Euroopassa. Se vastaisi noin 0,5 prosenttia Euroopan unionin, Norjan ja Sveitsin vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöistä. Vähennyksestä noin kolmannes perustuu oletukseen, että puutuotteiden valmistukseen tarvittavan raakapuun hakkuutähteet sekä puutuotteiden tuotannosta ja rakennusaikaisesta käytöstä syntyvät puujätteet käytetään valtaosin (70–100 prosenttisesti) energian tuotannossa korvaamaan kivihiiltä.

Koko puurakennusten elinkaarella, jossa rakennukset lopulta puretaan ja puurakenteet käytetään energiaksi, polttoainekäyttö käsittää noin puolet puurakentamisen kasvihuonekaasuedusta. Puisten rakentamis- ja purkujätteiden hyödyntämisellä energiaksi on siis huomattava merkitys kasvihuonepäästöjen lisäksi myös puurakentamisen ympäristökilpailukykyyn.

Ei vaikutusta metsän käsittelyketjuihin

Miljoonaan puukerrostalohuoneistoon kuluva raakapuun määrä on Euroopan hakkuisiin verrattuna pieni: noin 10 tai 20 miljoonaa kuutiometriä riippuen siitä käytetäänkö arvion perustana Växjön vai Viikin taloja.

Mallitarkastelujen mukaan tämän laajuisella puun käytön lisäyksellä olisi melko vähäisiä vaikutuksia Euroopan puumarkkinoihin. Siksi pohjoismaisten havumetsien käsittelyketjussakaan ei tapahtunut muutoksia. Osa rakentamiseen tarvittavista valmiista puutuotteista tai niiden valmistamiseen käytettävästä raakapuusta tulisi Eurooppaan tuontitavarana.

Lisätietoja

• Vanhempi tutkija Maarit Kallio, p. 040 8015434, maarit.kallio @ metla.fi
• Erikoistutkija Kim Pingoud, VTT, p. 040 5627105
• Professori Lauri Valsta, Helsingin Yliopisto, p. 09 191 57971

• Julkaisu: Eriksson, L.O., Gustavsson, L., Hänninen, R., Kallio, M., Lyhykäinen, H., Pingoud, K., Pohjola, J., Sathre, R., Solberg, B., Svanaes, J. & Valsta, L. 2011. Climate change mitigation through increased wood use in the European construction sector - towards an integrated modelling framework. European Journal of Forest Research. http://www.springerlink.com/content/j7723718277850j1/