Ilmastonmuutos-uutiskirje

Uusiutuvan energian ohjauskeinolla on merkitystä: tuotantotuella valtion tukikustannukset alhaisimmat

Metla on selvittänyt kahdessa tutkimuksessa, miten valtion ohjauspolitiikka vaikuttaa sellu- ja paperitehtaan yhteyteen toteutettavan biopolttonesteinvestoinnin sekä teollisen sahan yhteyteen toteutettavan pelletti-investoinnin kannattavuuteen. Tarkastellut ohjauskeinot olivat tuotantotuki, metsähakkeen käyttötuki sekä investointituki. Miten tuet vaikuttavat?

Kuva: Metla/Merja Lindroos

Molemmissa tutkimuksissa tuotantotuki osoittautui vertailtavista ohjauskeinoista kustannustehok­kaim­maksi: sen avulla valtion suorat tukikustannukset jäivät alhaisimmiksi. Metsähakkeen käyttötuki johti suurempiin kustannuksiin, mutta kohdensi tehok­kaasti metsähakkeen uusiutuvan energian raaka-aineeksi. Metsähakkeen käytön lisääminen on yksi Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden kulma­kivistä. Investointituen kustannus­tehokkuudesta saatiin vaihtelevia tuloksia.

Kaikkien ohjauskeinojen avulla päästiin haluttuun lopputulokseen eli puun energiakäytön lisäämiseen. Metsähakkeen käyttötuen tapauksessa uusien ener­giatuotteiden valmistamiseen käytettiin vain metsä­haketta. Tuotantotuki ja investointituki kannustivat monipuolisempaan panosrakenteeseen: Pelletti­tuotannossa pääpaino on sahan omilla sivutuotteilla. Biojalostamon raaka-aineina käytettiin pääasiallisesti metsähaketta ja kuorta, mutta myös pienempiä määriä kuitupuuta, purua ja sahahaketta.

Tuet vaikuttavat eri tavalla

Tuotantotuki ja investointituki eivät muuta raaka-aineiden suhteellisia hintoja energiantuotannossa. Tämän vuoksi vääristymät raaka-ainemarkkinoilla ovat vähäisiä ja siksi tukikeinot voivat olla kustannustehokkaita. Samalla luovutaan ohjauskeinon kyvystä ohjata tuottajien raaka-aine valintaa.

Metsähakkeen käyttötuki on kalliimpi ohjauskeino, mutta sen avulla uusiutuvan energian tuotantoon voidaan ohjata metsähaketta, joka ei kilpaile teollisuuden puunkäytön kanssa.

Investointituen havaittiin olevan ongelmallinen, kun tuotettu uusiutuva energia ei ole kilpailukykyinen korvaavan fossiilisen polttoaineen kanssa. Tällöin korkeakaan investointituki ei kannustanut investointeihin. Huonossa markkinatilanteessa tuettuakaan investointia ei aina hyödynnetä, vaan laitoksen käyttöaste voi jäädä alhaiseksi. Tämä saattaa merkittävästi heikentää investointituen tehokkuutta.

Tuotantotuen ja metsähakkeen käyttötuen määrät sen sijaan riippuvat tuotannon tasosta ja siksi ne kannustavat voimakkaammin käyttämään investoitua laitosta.

Mitä tarkoittavat: tuotantotuki, metsähakkeen käyttötuki, investointituki?

Tuotantotuki on julkisen vallan maksama lisähinta lopputuoteyksikköä kohden eli tuottaja saa tuotteistaan markkinahintaa korkeamman hinnan. Metsähakkeen käyttötuen tapauksessa metsähakkeen käyttäjä saa korvauksen käyttämiensä metsähakekuutioiden mukaan eli tuottajan maksama metsähakkeen hinta on markkinahintaa alhaisempi. Investointituen tapauksessa julkinen valta alentaa investointikustannuksia.

Tutkimuksen rahoittajat

Tutkimukset ovat osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Pellettitutkimus on myös osa Suomen Akatemian SusEn-tutkimusohjelman hankekonsortiota Metsäbiomassan kysyntä energiana ja materiaaleina sekä niiden ilmastovaikutukset (FOBIT).

Lisätietoja

• Tutkija Jussi Lintunen, jussi.lintunen @ metla.fi
• Professori Jussi Uusivuori, p. 010 211 2064, jussi.uusivuori @ metla.fi

• Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hanke

• Julkaisu: Kangas, H.-L., Lintunen J., Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. 2011a. Investments into biorefineries under different price and policy structures. Energy Economics, painossa. doi:10.1016/j.eneco.2011.04.008
• Julkaisu: Julkaisu: Mäkelä, M., Lintunen, J., Kangas, H.-L. & Uusivuori, J. 2011a. Pellet promotion in the Finnish sawmilling industry: The cost-effectiveness of different policy instruments. Journal of Forest Economics 17(2): 185-196, doi:10.1016/j.jfe.2011.02.004