Metsänkäsittelyvalinnat vaikuttavat metsien hiilitaseeseen
Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia biomassaan ja maaperään, ja samalla hidastavat ilmastonmuutoksen etenemistä. Tuore tutkimus kertoo, miten ilmastonmuutos ja metsien hoito vaikuttavat talousmetsien kykyyn sitoa hiiltä.
![]() |
|---|
Kuva: Metla/Erkki Oksanen |
![]() |
Kuva: Harri Silvennoinen |
Tutkimuksessa käytetty malli ennustaa, että kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ovat muuttuvassa ilmastossa suurempia kuin nykyilmastossa. Hiilivarastot kasvavat sekä talous- että luonnonmetsissä. Luonnontilaisen metsän hiilivarasto on suurempi kuin käsitellyn talousmetsän.
Vaikka ilmastonmuutoksen seurauksena kohoava lämpötila ja sadanta kiihdyttävät maaperän orgaanisen aineksen hajoamista, biomassatuotanto ja karikesyöte kasvavat tätä voimakkaammin, ja maaperään sitoutuu nykyistä enemmän hiiltä.
Harvennushakkuita aikaisemmin ja useammin
Talousmetsikön käsittelyvalinnoilla voidaan vaikuttaa hiilitaseeseen ja hillitä ilmastonmuutosta. Käsittelyketju, jossa tavoiteltiin metsänomistajan näkökulmasta mahdollisimman suurta taloudellista kannattavuutta, siirsi nykyilmastossa harvennushakkuiden ajankohtaa myöhemmäksi. Samalla puuston ja maaperän hiilivarasto kasvoi. Metsiin sidotun hiilen taloudellista arvoa ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan huomioitu.
Muuttuvassa ilmastossa voi olla edullisinta tehdä nykyistä useampia harvennushakkuita ja aloittaa ne nykyistä aikaisemmin. Puuston ja maaperän hiilivarasto jäisi näin käsitellyssä metsässä vähän pienemmäksi kuin noudattamalla nykyisin vallitsevia metsänhoitosuosituksia. Ilmastonmuutos lisää kuusen kasvua hakkuiden ajoituksesta riippumatta.
Käsittelyjen vaikutusta hiilitaseeseen tutkittiin simulointimallien avulla
Eri käsittelyjen vaikutusta hiilitaseisiin voidaan tarkastella puuston kehitystä kuvaavien simulointimallien avulla. Simulointimallit mahdollistavat puuston kasvun ja hiilensidontakyvyn ennustamisen erilaisissa ympäristöolosuhteissa ja eri tavoin käsitellyissä metsissä. Yhdistettynä maan hiilimalliin ne kertovat myös maaperän hiilivaraston kehityksestä.
Jos malli kuvaa puun kasvua sääteleviä prosesseja nykyisistä ilmasto-oloista poikkeavissa oloissa, sen avulla voidaan tutkia myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia kasvuun ja hiilensidontaan. Tutkimuksessa käytettiin prosessipohjaista kasvumallia (PipeQual) yhdessä dynaamisen – typen ja hiilen kiertoa kuvaavan – maamallin (ROMUL) kanssa. Mallin avulla tutkittiin, kuinka puuston ja maaperän hiilivarasto kehittyy muuttuvissa ilmasto-oloissa, kun harvennushakkuiden ajoitusta ja voimakkuutta sekä päätehakkuuajankohtaa muutetaan.
Tutkitut vaihtoehdot:
- tavanomaiset nykyisiä metsänhoitosuosituksia mukailevat hakkuut
- metsänomistajan talouden kannalta edullisin käsittelyketju (optimoitu 3 % korolla)
- käsittelemätön metsä.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia simuloitaessa oletettiin, että lämpötila on 3 ºC nykyistä korkeampi ja sadanta lisääntyy 10 %.
Tutkimustuloksia havainnollistavia graafeja/kuvia >
Tutkimuksen rahoittajat
Tutkimusta rahoitti EU (Grant Agreement 212535) osana Climate Change – Terrestrial Adaptation and Mitigation in Europe -hanketta. Kansainvälisen hankkeen verkkosivut.
Lisätietoja
- Vanhempi tutkija Raisa Mäkipää, p. 050 391 2197, raisa.makipaa @ metla.fi
- Vanhempi tutkija Tapio Linkosalo, p. 029 532 5583, tapio.linkosalo @ metla.fi
- Julkaisu: Mäkipää, R., Linkosalo, T., Niinimäki, S., Komarov, A., Bykhovets, S., Tahvonen, O., Mäkelä, A. 2011. How forest management and climate change affect the carbon sequestration of a Norway spruce stand. Journal of Forest Planning, 16: 107–120.
< Takaisin etusivulle

