Metsäekosysteemin toiminta ja metsien käyttö
|
|
1/2011 |
Tutkittua
|
Tutkittua
Vesitetyn kosteikon kasvihuonekaasutasetta on seurattu Irlannissa, jossa järvikosteikko osoittautui paljasta turvekenttää selvästi paremmmaksi vaihtoehdoksi, kun kaikkia kasvihuonekaasuja verrattiin yhdessä.
Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi. |
Metsäojitettujen soiden maaperästä vuosittain vapautuvan hiilidioksidin määrä on suurin rehevillä soilla ja vähenee hivenen kasvupaikan muuttuessa karummaksi. Tulos on samansuuntainen sekä kokonaismaahengityksen että mikrobien hajotustoiminnan seurauksena vapautuvan hiilidioksidin osalta. 
Pallastunturin kupeessa sijaitseva ravinteikas Lompolojänkkä on hiilen nielu, mutta metaanin lähde. Tulos on saatu Ilmatieteen laitoksen, Metlan ja Helsingin yliopiston tekemissä mittauksissa, joissa on seurattu aapasuon hiilensidontaa sekä suon ja ilmakehän välisiä kasvihuonekaasuvirtoja vuosina 2006–2008
Suostrategian yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella Suomessa on noin 800 000 hehtaaria metsäojitettua maata, jossa uudelleensoistaminen olisi metsänuudistamista parempi vaihtoehto.
Vuonna 2008 Suomen metsien nettonielu vastasi 42 miljoonaa hiilidioksiditonnia, josta noin kolmannes on soilta. Suopuustojen nettonielu on viime vuosina ollut 17 miljoona hiilidioksiditonnia. Metsäojitetuilta soilta raportoidaan noin seitsemän miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sinikka Jortikka, etunimi.sukunimi @ metla.fi