Metsäpuiden ja aluskasvillisuuden juurilla, etenkin ravinteita ottavilla ohuimmilla hienojuurilla, on tärkeä merkitys metsämaan hiilen kierrossa. Hiilen kierron määrittämistä ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamista rajoittaa tiedon puute hienojuurten eliniästä.
Puiden paksujuuret ja varpukasvien maavarret voivat sitoa hiiltä kymmenien vuosien ajaksi. Sen sijaan puiden ja aluskasvillisuuden hienojuuret ovat lyhytikäisiä ja voivat uusiutua jopa vuosittain. Tämän vuoksi hienojuuret voivat tuottaa kuollessaan enemmän hiiltä maaperään kuin maanpäällinen karike.
Alkaneen tutkimuksen tavoite on määrittää Suomen pääpuulajien hienojuurten elinikä, ja eliniän yhteys lämpötilaan ja maaperän ravinteisuuteen. Samalla selvitetään myös metsien aluskasvillisuuden, kuten varpujen ja heinien juurten sekä maavarsien elinikää.
Menetelmällisesti haastava tutkimus
Alkaneessa tutkimuksessa juuriin sitoutuneen hiilen ikää määritetään radiohiilen isotoopin (1960-luvun ydinräjäytyksissä ilmakehään päässyt radioaktiivinen 14C) avulla. Menetelmä on juuritutkimuksessa uusi. Juurten elinikää määritetään myös maaperässä tapahtuvan digitaalikuvauksen avulla. Molemmilla menetelmillä on etuja verrattuna aikaisempiin juurten eliniän määrittämisessä käytettyihin menetelmiin.
Tutkimuksen koealueet sijaitsevat Eestistä Suomen Lappiin. Etelä-Suomen koealoilla selvitetään hienojuurten eliniän yhteyttä erityisesti maaperän ravinteisuuteen. Tutkimuskohteena on myös Pohjois-Ruotsissa sijaitseva kuusimetsä, jonka maaperää on lämmitetty jo 14 vuoden ajan.
Tuloksia hyödynnetään metsien hiilitaseiden kansallisessa ja globaalissa mallintamisessa ja raportoitaessa Suomen kasvihuonekaasujen taseita.
Metla mukana myös aihepiirin COST-hankkeessaMetla on mukana uudessa maaperän hiileen keskittyvässä eurooppalaisessa Cost Action -tutkijaverkostohankkeessa.
Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä maaperän hiilestä ja sen dynamiikasta sekä parantaa määritys- ja laskentametodeja, muun muassa kehittää biogeokemiallisia malleja maaperän hiilitaseiden määrittämistä varten. Uutta tieteellistä tietoa tarvitaan etenkin hienojuurten uusiutumisnopeudesta, josta toistaiseksi on vain oletuksia biogeokemiallisissa malleissa.
Tavoitteena on myös saada malleihin mukaan uusia muuttujia, esimerkiksi sienirihmaston uusiutuminen, jotta tärkeät metsämaan hiilen virrat eivät jäisi tarkastelun ulkopuolelle. Kun metsämaan hiilen varastojen muutokset ja niihin vaikuttavat prosessit eri kasvupaikoilla ja ilmastossa ymmärretään paremmin, voidaan paremmin hyödyntää maaperätietokantoja suuralueiden hiilitaseiden määrittämiseksi.
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella Lähetä palautetta | Toimitus: Sinikka Jortikka, etunimi.sukunimi @ metla.fi |