Metsätautien määrä on kasvussa

Levälaikkutaudin aiheuttaja (Phytophthora cactorum) ja uusi lepänruoste (Melampsoridium hiratsukanum) levisivät Suomeen 1990-luvulla. Alppiruusulla ja monilla lehtipuulajeilla mustaturmaa aiheuttava munasienilaji (P. inflata) havaittiin ensi kertaa vuonna 2005. Vuonna 2007 havaittiin saarnensurma ja 2008 punavyökariste. Uudet sienitautilöydöt on varmistettu eristettyjen sienien tai niiden itiönäytteiden DNA-sekvenssimäärityksillä.

 

Uusista tulokkaista saarnensurma on pahin taudinaiheuttaja


 
Sairaita saarnia. Kuva: Jarkko Hantula  

Pahin taudinaiheuttaja uusista tulokkaista on saarnensurma, sillä se tappaa huomattavan osan tartunnan saaneista saarnista. Tauti runtelee puun lehtiä, oksia ja runkoa.

 

On Suomen metsien onni, että näin paha tauti kohdistuu puulajiin, jota esiintyy vain pienellä alueella etelärannikollamme. Jos saisimme vastaavanlaisen taudin männylle, kuuselle tai koivulle, olisivat seuraukset katastrofaalisia.

 

Koska saarnensurma ja sitä aiheuttava sienen suvuton aste kuvattiin vasta hiljattain, pidettiin aluksi todennäköisenä, että taudinaiheuttaja olisi uusi tulokaslaji Euroopassa. Viime vuonna tämän suvuttoman asteen tunnistettiin edustavan sellaista kotelosienilajia, jonka tiedetään aiemmin levinneen laajalle alueelle Eurooppaa. Näiden tietojen perusteella on selvää, ettei kysymys voi olla kokonaan uuden taudinaiheuttajan kulkeutumisesta Eurooppaan. Sen sijaan Suomesta lajia ei ole aiemmin tavattu.

 

Nykyisten tietojen perusteella on mahdollista, että Eurooppaan olisi kulkeutunut aiemmin täällä esiintyneen sienilajin uusi rotu tai lähilaji, joka olisi risteytynyt eurooppalaisen sienikannan kanssa. Tai sitten kyseessä on yksinkertaisesti aiemmin harmittomaan sieneen syntynyt uusi mutaatio. Toisaalta nykytiedon perusteella ei voida sulkea pois ilmastossa viime vuosikymmeninä tapahtuneiden muutosten vaikutusta tautiepidemian syntymiseen.

 

Saarnensurma havaittiin uutena tautina Puolassa ja Liettuassa 1990-luvulla, sen jälkeen Latviassa, Tanskassa, Ruotsissa sekä Virossa ja nyt Suomessa.

 

Punavyökaristeesta vain vähäistä harmia männylle
Punavyökariste löydettiin niin ikään Virosta ennen kuin se havaittiin Suomessa. Tauti tappaa männynneulasia, mutta tässä vaiheessa se näyttäisi aiheuttavan suomalaiselle metsämännylle vain vähäistä harmia. Monin paikoin Keski-Euroopassa ja Englannissa punavyökariste on viime vuosina osoittautunut merkittäväksi mustamännyn viljelyä rajoittavaksi taudiksi.

 

Punavyökaristeen esiintymisalue on laajentunut myös Pohjois-Amerikassa ja syyksi on arveltu ilmastonmuutosta.

 

Uusia tuhonaiheuttajia Pohjoismaissa

 

Muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan on levinnyt viime vuosina muitakin metsien sienitauteja. Baltiassa on todennettu vastikään kolme uutta männynversoja tappavaa sientä: Mycosphaerella dearnessii, Sphaeropsis sapinea ja Cyclaneusma minus. Ensin mainittu männyn patogeeni on hiljattain havaittu myös Ruotsissa uutena tulokkaana. Kaukaisen Islannin metsiin levisi 1990-luvulla peräti kolme uutta ruostetautia ja yksi neulaskaristetauti.

 

 

Kuvassa Sphaeropsis sapinea -sienen aiheuttamia oireita metsämännyllä Liettuassa vuonna 2008. Kuva: Kestutis Grigaliunas

 


Lisätietoja:

  • Vanhempi tutkija Michael Müller, Metla, puh. 010 211 2490, michael.mueller @ metla.fi

  • Tutkija Martti Vuorinen, Metla, puh.010 211 4878, martti.vuorinen @ metla.fi

  • Professori Jarkko Hantula, Metla, puh. 010 211 2620, jarkko.hantula @ metla.fi

<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sinikka Jortikka, etunimi.sukunimi @ metla.fi