Puutuotteiden merkitys hiilivarastoina kasvaa

Puutuotteiden hiilivarannon kehitysennuste on laadittu vuosille 2005–2050. Ennusteita on tehty kolme, ja ne perustuvat kolmeen erilaiseen skenaarioon puutuotteiden kulutuksesta.

 

Ensimmäisessä vaihtoehdossa (skenaario 1) hiilivarantojen arvioidaan kasvavan yhteensä 142 prosenttia vuosina 2005–2050. Tällöin vuonna 2050 puutuotteisiin olisi sitoutunut 64,2 miljoonaa tonnia hiiltä. Kasvuennuste pohjautuu Metlan arvioon puutavaran kulutuksesta vuosille 2005–2050. Sahatavaran vuoden 2050 kotimaan kulutukseksi ennustetaan 10,1 miljoonaa kuutiota. Se vastaa 1,3 % vuotuista kasvua. Vanerin ja kuitulevyjen kulutuksen ennustetaan kasvavan vähän hitaammin kuin sahatavaran. Ainoastaan lastulevyn kulutuksen arvioidaan vähenevän.

Suomessa puutuotteiden hiilivaranto oli vuonna 1955 noin 7 miljoonaa tonnia hiiltä (Mt C). Kaikkien kolmen ennustemallin mukaan puutuotteiden merkitys hiilivarastoina kasvaa.

Toisen kehitysennusteen (skenaario 2) mukaan hiilivarasto kasvaa 86 %, ja hiilivaranto vuonna 2050 olisi 49,4 miljoonaa tonnia. Tämä vaihtoehto perustuu siihen, että sahatavaran kulutus säilyy vuoden 2004 tasolla koko ennustejakson 2005–2050.

 

Kolmannessa kehitysennusteessa (skenaario 3) tarkastellaan tilannetta, jossa sahatavaran kulutus kääntyy laskuun samalla nopeudella kuin vaihtoehdossa yksi kulutus kasvaa eli vuosittainen käytön lasku olisi 1,3 %. Sahatavaran vuoden 2050 kotimaan kulutus olisi tällöin noin 3 miljoonaa kuutiota. Myös tämä malli johtaa hiilivarannon kasvuun: kasvu olisi 49 %, ja hiilivaranto 39,6 miljoonaa tonnia vuonna 2050.

 

Kehitysennusteessa kolme hiilivarannon kasvu on hidasta tarkastelujakson lopussa. Kehitysennusteissa yksi ja kaksi hiilivarannot kasvavat selvästi vielä vuonna 2050.

 

Hiilivarannon kehitysennusteet pohjautuvat oletukseen, että puutuotteiden poistuma säilyy tulevaisuudessa nykyisen kaltaisena.

 

Hiilivarannon nettonykyarvot
Puutuotteiden hiilivarannon kasvulle laskettiin myös nettonykyarvot. Laskelmissa käytettiin hiilidioksidin hintana 15 € / tonni ja markkinakorkona 4 %. Puutuotteiden nettonykyarvoksi saatiin ensimmäisessä vaihtoehdossa 902 miljoonaa euroa, toisessa vaihtoehdossa arvo oli 634 ja kolmannessa 443 miljoonaa euroa.

 

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten puutuotteiden hiilivarannon nettonykyarvo riippuu siitä, minkä muotoinen poistumaa kuvaava funktio on. Nettonykyarvot laskettiin käyttäen s-muotoista poistumafunktiota, jossa aluksi poistuma on hitaampaa kuin edellä käytetty 1,3 %, mutta keskivaiheilla poistuma on nopeampaa ja loppupuolella taas hitaampaa. Poistumafunktiot leikkaavat toisensa hetkellä, jolloin 75 % puutuotteista on poistunut käytöstä. Käyttäen s-muotoista poistumafunktiota saatiin noin 400–480 miljoonaa euroa korkeammat nettonykyarvot kullekin skenaariolle kuin edellä.

 

Hiili kiertää
Puu sitoo kasvaessaan ilmakehästä hiiltä. Hiili palautuu takaisin ilmakehään, kun puu hajoaa esimerkiksi lahoamalla. Hiilen palautumista voidaan pitkittää valmistamalla puusta pitkäikäisiä tuotteita. Puutuotteet toimivat ikään kuin välivaiheena, joiden avulla siirretään puun hajoamisprosessin alkamista.

Puutuotteiden käyttöä ja merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä on selvittänyt muun muassa kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC). Vuoden 2006 kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa on myös huomiotu puutuotteiden hiilivarannon muutos maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätalous -sektorin nettonielussa.

 

Lisätietoja:

  • Tutkija Jani Laturi, Metla/Vantaa, jani.laturi @ metla.fi, p. 010 211 2063
  • Professori Jussi Uusivuori, Metla/Vantaa, jussi.uusivuori@metla.fi, p. 010 211 2064


<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Unioninkatu 40A, 00170 HELSINKI, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sinikka Jortikka, etunimi.sukunimi @ metla.fi