Ajankohtaista
|
Ilmastonmuutos ja metsät – isot haasteet ja paljon tehtävää |
|
"Ilmastonmuutos on globaali ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, jonka hillitsemiseksi tarvitaan mittavia toimia. Ilmastonmuutokseen on myös sopeuduttava, koska laskelmien mukaan mitkään keinot eivät pysty torjumaan ilmastonmuutoksen etenemistä. Metsäekosysteemit, maaperä ja puusto, ovat mahtava hiilivarasto, jonka ylläpitäminen ja kasvattaminen ovat erittäin tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa, erikoistutkija Elina Vapaavuori Metlasta kertoo.
Vapaavuori johtaa 5-vuotista Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL) –tutkimusohjelmaa.
|
Tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin ja metsätalouteen |
|
Suomen metsien vuotuinen kasvu on nykyisellään lähes 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja kasvun arvioidaan lisääntyvän. Kansainvälisten ilmasto- ja energiapoliittisten sopimusten vuoksi puun kysyntä raaka-aineeksi, energiakäyttöön ja hiilivarastoiksi kasvaa. Suuri haaste on, miten erilaiset raaka-ainetarpeet voidaan toteuttaa metsien monimuotoisuutta vaarantamatta. Metsien monimuotoisuudella on keskeinen merkitys metsien terveydentilalle, joka on ilmastonmuutoksen vuoksi kokenut ja kokemassa nopeita, vaikeasti ennustettavia muutoksia.
Lue lisää >
|
Taudit koettelevat metsiä |
|
 |
|
Kuva: Metla /Risto Jalkanen |
Metsäympäristöjen ajatellaan muuttuvan vauhdikkaammin ja pysyvämmin nyt kuin aikaisemmin. Mitä on muuttuva ympäristö? Onko ympäristö ollut ennen vakaampi? Erilaiset ympäristötekijät ovat aina muovanneet metsiä. Pitkällä aikavälillä vakaata tilaa ei ole, ja lyhytaikainen vaihtelu ilmenee muun muassa erilaisina metsätuhoina.
Lue lisää >
|
Tutkittua
|
Puutuotteiden merkitys hiilivarastoina kasvaa |
|
Suomessa puutuotteisiin on sitoutunut hiiltä 26,6 miljoonaa tonnia. Kokonaismäärästä sahatavaratuotteisiin on sitoutunut 23,5 ja puulevyihin kolme miljoonaa tonnia. Luvut on laskettu vuodelle 2004. Hiilivarantojen kehitysennusteen mukaan vuonna 2050 puutuotteisiin voi olla sitoutuneena jopa 64,2 miljoonaa tonnia hiiltä.
Lue lisää >
|
Miten mennyttä ilmastoa tutkitaan? |
|
Jokaisesta männyn neulasesta jää puun ytimeen merkki eli neulasjälki koko siltä ajalta, kun neulanen on ollut puussa. Tämän havainnon pohjalta Metlan Rovaniemen yksikössä kehitettiin 1980-luvun lopulla neulasjälkimenetelmä (NTM).
Neulasjälkimenetelmä on ainutlaatuinen työkalu muun muassa menneen ilmaston selvittämiseen. Ilmastoaikasarjat voidaan tuottaa nykyhetkestä satojen, jopa tuhansien vuosien taakse.
 |
|
Kuva: Metla/Risto Jalkanen |
Lue lisää >
|
Muutokset heijastuvat metsien kasvuun |
|
Luonnossa on tapahtunut monia muutoksista kertovia ilmiöitä. Perinteisesti on ollut yhdentekevää, sataako kesällä paljon vai vähän. Vettä on riittänyt puiden kasvuun myös Lapissa, jossa lämpötila on keskeinen rajoittava tekijä. 1990-luvun lopulla lämpötilariippuvuus alkoi horjua: Ylä-Lapissa männyn kasvu on hiipunut, vaikka lämpötila on kohonnut. Kuivuus näyttää nousseen rajoittavaksi tekijäksi.
 |
|
Kuva: Metla/Risto Jalkanen |
Lue lisää >
|
Tilaa tai peru uutiskirje |
|
Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi.
|
