<< paluu etusivulle

6.7.2010

	Metsän vapaaehtoinen kiinteistövero lisäisi sekä päätehakkuita että harvennuksia

 

Teoreettisten ja numeeristen laskelmien perusteella tarkasteltiin kahta perinteistä metsäverotuksen muotoa, kiinteistöveroa ja myyntivoittoveroa sekä näiden yhdistelmää. Verrattuna Suomessa aiemmin sovellettuun pinta-alaveroon tässä tutkimuksessa tarkasteltu kiinteistövero olisi huomattavasti yksinkertaisempi. Lisäksi tarkasteltiin nykyisestä myyntivoittoverotuksesta kehitettyä mallia, jossa otettaisiin käyttöön vapaaehtoinen myyntivoittoveron ja kiinteistöveron yhdistelmä. Tutkimuksessa sovellettiin kahden periodin mallia kuvaamaan tilannetta, jossa metsänomistajalla on päätehakkuukelpoista metsää.

 

Tulosten mukaan kumpikin metsän verotustapa sekä niiden yhdistelmä ovat neutraaleja, mikäli metsän­omistajan tavoitteena on joko vain metsän taloudellisen tuloksen maksimointi tai vain ei-taloudellisten hyötyjen saaminen (esim. virkistys, maisema, suojelu). Mikäli metsänomistaja tavoittelee näitä molempia, ts. taloudellisen tuloksen ohella hyötyjä myös metsän ei-taloudellisista ominaisuuk­sista, niin verotustapa vaikuttaa metsänomistajan harvennus- ja pääte­hakkuu­päätöksiin.

 

Monitavoitteisen metsänomistajan tapauksessa myyntivoittovero pienentää sekä päätehakkuita että harvennusmääriä, joten lyhyellä aikavälillä puuntarjonta supistuisi. Kiinteistövero puolestaan lisäisi sekä päätehakkuita että harvennuksia, ja kasvattaisi näin lyhyen aikavälin puuntarjontaa. Hakkuutavoilla ja -määrillä on vaikutusta myös metsätalouden verotuottoon.

 

Metsäveromallissa, jossa omistaja voisi vaihtoehtoisesti valita joko myyntivoittoverotuksen tai alennetun myyntivoittoverotuksen ja kiinteistöveron yhdistelmän, havaittiin, että on mahdollista saavuttaa tilanne, jossa sekä metsänomistajien hyvinvointi että valtion keräämät verotulot kasvaisivat verrattuna nykyisenkaltaiseen myyntivoittoveroon.

 

Yksityismetsänomistajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan joukko hyvin erilaisia henkilöitä, joiden tavoitteet ja arvot metsäomaisuuden hoidon suhteen ovat erilaisia. Metsä­verotuksen vaikutuksesta päätehakkuisiin on tehty useita tutkimuksia, joissa on huomioitu myös metsän­omistajien tavoitteet, mutta hakkuutapojen suhteen asiaa ei ole aiemmin tarkasteltu.

 

Useissa maissa, kuten Suomessa, metsänhoito perustuu yhteen tai useampaan harvennushakkuuseen ennen päätehakkuuta. Metsän optimaalinen kiertoaika riippuu myös harvennushakkuiden lukumäärästä. Näin kiertoajan pidennys ja harvennushakkuu voidaan nähdä vaihto­ehtoisena toimenpiteenä päätehakkuulle. Vaihtoehtojen merkitys korostuu, jos omistajan tavoitteisiin sisältyy hyötyjä, jotka ovat ominaisia vanhoille metsille.

 

Tutkimusta ovat rahoittaneet Helsinki University Centre for Environment HENVI sekä Metsämiesten Säätiön tutkimushanke Metsien käytön tulevaisuus Suomessa.

 

 

 

Lisätietoja

• Professori Jussi Uusivuori, Metla, p. 010 211 2064, jussi.uusivuori @ metla.fi

• Tutkija Jani Laturi, Metla, p. 010 211 2063, jani.laturi @ metla.fi

 

Julkaisu

• Barua, S. K., Kuuluvainen, J., Laturi J. & Uusivuori, J. 2010. Effects of forest taxation and amenity preferences on nonindustrial private forest owners. European Journal of Forest Research 129: 163-172. http://dx.doi.org /10.1007/s10342-009-0310-6

  An erratum to this article can be found at http://dx.doi.org/10.1007/s10342-009-0338-7

<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Marjatta.Joutsimäki @ metla.fi