Puumarkkinoiden tutkimustarpeet monipuolistuvat metsäalan murroksessa

Puumarkkinatutkimusten keskeisimpänä antina voidaan pitää raakapuumarkkinoiden rakennetta ja toimintaa koskevia tuloksia. Tulosten mukaan tukkipuumarkkinat toimivat kuitupuumarkkinoita kilpailullisemmin, ja lopputuotteiden hintavaihtelut heijastuvat kuitupuuta välittömämmin tukkipuun hintaan. Hintakehitykseltään Suomen puumarkkinat ovat eriytyneet paitsi puutavaralajeittain myös alueittain: kuitupuumarkkinoilla alueelliset hintavaihtelujen erot ovat olleet suurempia kuin ostajarakenteeltaan monipuolisemmilla tukkipuumarkkinoilla.

 

Tärkein puun tarjontaa määräävää tekijä on oletetustikin sen hinta. Puun tarjonta on puun hinnan suhteen hyvin joustavaa erityisesti lyhyellä aikavälillä, jolloin pienetkin muutokset kantohinnoissa voivat muuttaa paljon markkinoille myytäväksi tarjottua puumäärää. Puun nykyisen hinnan lisäksi odotuksilla puun tulevasta hinnasta on merkittävä vaikutus puun nykyhetken tarjontaan.

 

Suomalaisen puumarkkinatutkimuksen tieteellinen taso on mahdollistanut tutkimukselle merkittävän roolin palvella käytännön tietotarpeita. Julkisuudessa näkyvimpiä tuloksia ovat olleet Metlan metsäsektorin suhdannekatsauksissa julkaistut lyhyen aikavälin puumarkkinaennusteet sekä analyysit useissa talous- ja metsäpolitiikan valmistelua tukevissa taustaraporteissa. Puumarkkinoita koskevia tausta-analyyseja tehtiin esimerkiksi Suomen liittyessä EUn rahaliittoon. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2009 tilaamaa puumarkkinaselvitystä varten etsittiin keinoja saada puuta tasaisemmin markkinoille. Metlan vuonna 2006 tekemää tulevaisuuskatsausta hyödynnettiin myös Kansallisen metsäohjelman (KMO) 2010 tarkistuksessa. Metla osallistui KMO 2015 ohjelman ja siihen liittyvän METSO 2008–2016 -ohjelman valmisteluun tuottamalla tietoa erilaisten tekijöiden, kuten tuontipuun supistuminen ja metsien suojelu, puumarkkinavaikutuksista.

 

Muutokset toimintaympäristössä lisäävät puumarkkinoiden tutkimustarvetta

 

Suhteessa muuhun metsäntutkimukseen puumarkkinoiden tutkimus on ollut Suomessa jopa yllättävän vähäistä ja 2000-luvulla aiheen kiinnostavuus tutkimuskohteena jopa hiipunut. Kuitenkin puumarkkinoiden toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin viimeaikaiset sulkemiset vähentävät perinteisen metsäteollisuuden puun tarvetta, mutta samalla puupohjaisen energian käytön kasvu lisää puun energiakysyntää.

 

Venäjän raakapuun tullikorotukset ovat alentaneet puun tuonnin kannattavuutta ja tuonnin merkittävä aleneminen on lisännyt kotimaiseen puuhun kohdistuvaa kysyntää. Ongelmaksi on tullut myös puun epätasainen saatavuus markkinoille. Myös metsien perinteisen talouskäytön rinnalle tulleiden käyttömuotojen, kuten metsien biodiversiteetin suojelun, luontomatkailun ja virkistyskäytön vaikutus puumarkkinoiden toimintaan on lisääntynyt.

 

Skenaariolaskelmilla on arvioitu Venäjän raakapuun tullikorotusten ja metsien suojelun lisäämisen puumarkkinavaikutuksia. Laskelmien mukaan Venäjän puun tuonnin loppumisen vaikutukset Suomen puumarkkinoille ja metsäsektorille olisivat suuruudeltaan todennäköisesti merkittävämpiä kuin esimerkiksi metsien biodiversiteetin suojelun lisääminen nykyisestä tasostaan noin viidellä prosentilla Etelä-Suomen metsämaasta. Sen sijaan energiapuumarkkinoiden toiminnasta ei ole vielä lainkaan tutkimusta markkinoiden ollessa vielä kehittymässä.

 

Muutokset toimintaympäristössä muuttavat kilpailuolosuhteita ja voivat muuttaa osaltaan puumarkkinoiden ostajien ja myyjien markkinakäyttäytymistä. Vaikka ekonometriset tutkimustulokset 1990-luvulta saakka ovat viitanneet epätäydellisen kilpailun olemassa oloon puumarkkinoilla, ei eri kilpailumuotojen, kuten esimerkiksi puumarkkinoiden hintakartellien mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ole vielä analysoitu.

 

Raakapuumarkkinamallien päivittämiseen ja mallinnusmenetelmien kehittämiseen tulisi jatkossa panostaa nykyistä enemmän. Puumarkkinoiden tulevan kehityksen ja mahdollisten kehityskulkujen kuvaamiseen tarvitaan välttämättä myös toteutuneen kehityksen ymmärtämistä. Esimerkiksi metsäsektorin skenaariolaskelmissa oletetaan pääsääntöisesti puumarkkinoiden toimivan kilpailullisesti, ja puun kysynnän sekä tarjonnan herkkyydelle (joustoille) hinnan ja muiden tekijöiden muutosten suhteen vaaditaan määrällisiä arvoja. Näissä tilanteissa puumarkkinoiden ekonometriset mallit tarjoavat tutkittua tietoa asiantuntijanäkemysten sijaan.

 

 

Lisätietoja

 

Tutkija Riitta Hänninen, Metla, p. 010 211 2232, riitta.hanninen @ metla.fi

Tutkija Antti Mutanen, Metla, antti.mutanen @ metla.fi

Professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto, p. 050 415 0219, anne.toppinen @ helsinki.fi

 

 

Julkaisu

 

Suomen puumarkkinoiden toiminta ja rakennemuutokset. Mutanen, A., Hänninen, R. & Toppinen, A. 2010. Teoksessa: Metsä, talous, yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen. Sevola, Y. (toim.) Metlan työraportteja 145, s. 122–137.

 

 

<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Marjatta.Joutsimäki @ metla.fi