<< paluu etusivulle

 27.11.2009
Arvokkaimmat tuotannontekijät vaikeasti jäljiteltävissä

Edith Penrosen 1950-luvulla kehittämän resurssilähtöisen ajattelun mukaan johdon kyky tunnistaa yrityksen käytössä olevat resurssit muodostaa yrityksen kasvun ja menestyksen perustan. Liiketoiminta on kyettävä rakentamaan kilpailijoille vaikeasti jäljiteltävissä olevien, harvinaisten tuotannontekijöiden varaan. Liiketoiminnan suunnittelussa arvokkaat tuotannontekijät on erotettava vähemmän tärkeistä ja kohdennettava voimavarat niiden kehittämiseen.

 

Metlassa valmistuneessa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sahojen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä haastattelemalla sahayritysten johtajia ja käyttämällä tilinpäätösinformaatiota. Haastattelut tehtiin vuoden 2007 alkupuolella ja niissä selvitettiin sahajohtajien näkemystä yritysten liiketoiminnalle 2000-luvulla tärkeistä tuotannontekijöistä. Tilinpäätösinformaation avulla arvioitiin tuotannontekijäpäätösten vaikutusta liiketoimintamenestykseen.

 

Aineistoon kuuluvat yritykset olivat tilinpäätöstunnuksilla mitattuna pärjänneet 2000-luvulla toimialalla keskimääräistä paremmin. Kun suomalaisessa sahateollisuudessa liikevaihdon kasvu oli vuosina 2004–06 keskimäärin 1,5 % ja sijoitetun pääoman tuotto 2,6 %, niin aineiston sahoilla nämä luvut olivat 7,3 ja 4,5 %.

Tulosten mukaan menestyvien sahojen kilpailukykyyn ovat 2000-luvulla vaikuttaneet myönteisimmin puuraaka-aineeseen, yrityksen maineeseen ja palveluihin liittyvien tekijöiden, yhteistyösuhteiden sekä teknologisen tietotaidon liiketoiminnallinen hyödyntäminen.

 

Teknologisen tieto-taidon merkityksen korostaminen on heijastunut suotuisasti varsinkin liikevaihdon kasvuun, kun taas raaka-ainekysymysten, maineen ja palveluiden sekä organisaation ulkopuolisen yhteistyön arvostaminen ovat vaikuttaneet myös pitkän aikavälin kannattavuuteen.

 

Ääripäänä mainittakoon maantieteellisen sijainnin liiketoiminnallisen merkityksen korostaminen, jolla on kuluvalla vuosikymmenellä ollut kielteinen vaikutus niin sahojen kasvuun kuin kannattavuuteenkin.

 

Kilpailukyky perustuu harvoin raaka-aineeseen

Markkinoilta yleisesti saatavat tuotannontekijät eivät yleensä muodosta perustaa pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Puuraaka-aineen saatavuus ja hinta vaikuttavat tuotantokustannuksiin ja parantavat liiketoimintaedellytyksiä, mutta sahateollisuudelle itsestään selvinä tuotannontekijöinä ne voivat muodostaa kilpailukyvyn perustan vain ani harvoin.

 

Teknologinen tietotaito on raaka-ainetta vaikeammin hankittavissa ja jäljiteltävissä, mutta sekin voi vähitellen kulkeutua sahalta toiselle. Paraskaan teknologinen osaaminen ei lisää asiakaslähtöisyyttä eikä kasvata asiakkaiden halukkuutta maksaa sahan tuotteista tai palveluista, ellei sahalla ole tietoa asiakkaiden tarpeista ja heidän arvostuksistaan.

 

Kilpailukyvyn edistämismahdollisuuksia liittyy eniten yritysmaineesta huolehtimiseen, palveluiden tarjontaan ja yhteistyösuhteiden rakentamiseen. Kilpailijoiden on vaikea jäljitellä niitä ja sosiaalisiin suhteisiin liittyy myös pitkällä aikavälillä yritysten sisällä muodostunut hiljaista tietoa, joka on jalostunut organisaation sisäiseksi osaamiseksi.

 

Sahajohtajat eivät kaikilta osin tunnistaneet arvokkaimpia tuotannontekijöitä

Sahajohtajat eivät yleisesti ottaen pitäneet sahan maineeseen, palvelujen tarjontaan ja ulkopuoliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä sahoille liiketoiminnallisesti tärkeinä, vaikka tutkimustulosten mukaan niihin liittyykin merkittäviä kilpailukyvyn edistämismahdollisuuksia.Sahajohtajien näkemykset raaka-aineen ja sahan sijainnin merkityksestä kilpailukykyyn olivat sen sijaan yhdensuuntaisia tilastollisiin ja taloudellisiin analyyseihin perustuvien tulosten kanssa. Raaka-aineen liiketoiminnallista merkitystä korostettiin, mutta tuotantolaitoksen sijainti nähtiin sahojen toiminnalle suhteellisen vähämerkitykselliseksi.

 

Johtajat painottivat raaka-aineen rinnalla osaavan henkilöstön sekä ammattitaitoisten ja kyvykkäiden johtajien tärkeyttä. Tilinpäätöstunnuslukujen perusteella tarkasteltuna henkilöstön osaamisen merkityksen korostaminen on kuitenkin vaikuttanut kielteisesti sahojen liiketalouteen. Tämä tulos aiheutunee niin kansainvälisiin tilinpäätöskäytäntöihin liittyvistä puutteista kuin tutkimuksen lyhyestä tarkasteluaikavälistäkin. Toisaalta on myös mahdollista, että henkilöstöön tehdyt panostukset ovat sahoilla kohdistuneet kilpailukyvyn kannalta väärille osa-alueille. Todettakoon, että ainoastaan tilinpäätöstietoja käyttäen inhimillisen pääoman liiketaloudellisen merkityksen arviointi on erittäin vaikeaa.

 

Sahajohtajien eri tuotannontekijöiden suhteellisille tärkeyksille antamat painot (yht. 100 %).

 

Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset viittaavan siihen, että sahojen kilpailukyvyn edistämisessä tulisi entistä enemmän ottaa huomioon yritysten kaiken tyyppiseen osaamiseen liittyvät liiketaloudelliset mahdollisuudet. Yritysten omia vahvuuksia olisi opittava hyödyntämään luovalla tavalla, jota kilpailijoiden on hankala tai jopa mahdotonta jäljitellä. Näin voidaan aikaansaada uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joista asiakkaat ovat valmiit maksamaan korkeampaa hintaa.

 

Tutkimuskohteena olivat päätoimisesti sahateollisuudessa toimivat kotimaiset yritykset, joissa työskenteli 2000-luvulla keskimäärin noin 60 henkilöä ja jotka tuottivat keskimäärin noin 90 000 kuutiometriä sahatavaraa.

 

Aineellisiksi resursseiksi tutkimuksessa katsottiin yritysten 1) maantieteellinen sijainti, 2) puuraaka-aine, 3) tehdas ja tuotantolaitteet, 4) työvoiman saatavuus ja tuottavuus sekä 5) rahoitus ja strateginen suunnittelu.

Aineettomiksi resursseiksi luokiteltiin 1) kyvykkäät johtajat, 2) osaava henkilöstö, 3) yhteistyösuhteet, 4) informaatiojärjestelmät, organisaatiokulttuuri ja rutiinit, 5) teknologinen tietotaito sekä 6) maine, tuotteiden laatu ja palvelujen tarjonta.

 

 

 

Lisätietoja

 

<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Marjatta.Joutsimäki @ metla.fi