<< paluu etusivulle

27.11.2009
Syöttötariffin vaikutus heikkenee päästöoikeuden hinnan noustessa

Uusiutuvan energian tukipolitiikat ovat tärkeässä roolissa, kun pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä vähentämään öljyriippuvuutta. Syöttötariffi ja hintapreemio ovat käytössä yhteensä 21 EU:n jäsenvaltiossa. Fossiilisen polttoaineen sekä biomassan yhteispoltto on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa. Yhteispolton oletetaankin kattavan globaalisti melkein puolet biomassalla tuotetun sähkön kasvusta vuoteen 2030 mennessä. Saksassa yhteispolttoa ei ole tuettu, mutta Alankomaissa yhteispoltto kuuluu tuen piiriin.

 

Tutkimustuloksemme mukaan syöttötariffi ja hintapreemio sekä päästökauppa lisäävät uusiutuvan polttoaineen käyttöä yhteispoltossa. Hintapreemio lisää uusiutuvan energian tuotantoa yhtäläisellä voimakkuudella päästöoikeuden hinnasta riippumatta, mikä voi johtaa epäedullisen suureen uusiutuvan energian käyttöön. Syöttötariffin vaikutus heikkenee päästöoikeuden hinnan noustessa, mahdollisesti jopa vähentäen uusiutuvan energian tuotantoa eräissä tehokkaissa hiililaitoksissa.

 

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta polttoainetta käyttävän yhteispolttolaitoksen voiton maksimointia. Tarkastelussa oli mukana kaksi voimalaitostyyppiä: sähköä tuottava, pölypolttava hiilivoimalaitos sekä leijukerros-teknologiaa käyttävää CHP-turvevoimala. Uusiutuvana polttoaineena tarkastelussa oli energiapuu.

 

Tutkimuksessa oletettiin, että tarkasteltu laitos voi myydä kaiken tuottamansa uusiutuvan ja uusiutumattoman sähkön markkinahintaan. CHP-laitoksen tapauksessa myös kaikki tuotettu lämpö myydään kiinteällä hinnalla. Sähkön hinta määräytyy sähkön kysynnän ja päästöoikeuden hinnan mukaan. Mallissa sähkönhinnan määrittävä rajavoimalaitos on joko hiililauhdevoimala tai kaasukombilaitos. Päästöoikeuden hinta määrittää laitosten kustannusten tason. Päästöoikeuden hinnan siirtyminen sähkönhintaan perustui empiirisiin tutkimuksiin. Lisäksi mallissa oletettiin, että korkean sähkönkysynnän vallitessa sähkön hinta määräytyy kalliimman tuotantomuodon mukaan ja matalan kysynnän vallitessa edullisemman.

 

Tutkimus on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Metsien käytön tulevaisuus Suomessa .

 

 

 

Lisätietoja

  • Tutkija Hanna-Liisa Kangas, Metla/Vantaa, p. 010 2111, hanna-liisa.kangas @ metla.fi

  • Tutkija Jussi Lintunen, Metla/Vantaa, p. 010 2111, jussi.lintunen @ metla.fi

  • Professori Jussi Uusivuori, Metla/Vantaa , 010 211 2064, jussi.uusivuori @ metla.fi

 

Julkaisut

  • Kangas, H.-L., Lintunen, J. & Uusivuori, J. 2009. The cofiring problem of a power plant under policy regulations. Energy Policy 37(5): 1898-1904. doi:10.1016/j.enpol.2009.01.028

 

<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Marjatta.Joutsimäki @ metla.fi