1/2013, Tammikuu

• Tuhkalannoituksella saatu lisäkasvu voi vähentää ojien perkaustarvetta
• Uutta tietoa korpien pienaukkouudistamisesta
• Varhaisperkaus on yleensä aina tarpeen
• Metsämaiseman herkkyyttä arvioidaan Kainuun ja Kuusamon alueella

4/2012, marraskuu

• Hieskoivikon hakkuu kuusentaimikon päältä onnistuu
• Puukauppaa käydään tulevaisuudessa yhä enemmän verkossa
• Kokopuunkorjuun aiheuttamat puuntuotokyvyn riskit hallintaan
• Miksi isot puut eivät kasva Suomessa

3/2012, heinäkuu

• Energiapuukaupan tilastoinnille on tarvetta
• Turvetuhka suomänniköiden lannoitteena
• Vuorovaikutteisten palveluiden merkitys korostuu
• Paremmalla harkinnalla miljoonasäästöt metsäojitustyömailla

2/2012, toukokuu

• Eri ilmastotekijät vaikuttavat mäntyjen vuotuisen kasvun vaihteluun
• Pyöräalustaisen kuormatraktorin varustaminen sulan turvemaan puunkorjuuseen
• Kuusen kasvun ajoittuminen riippuu säästä ja puiden alkuperästä
• Latvuksen typpi ja metsikön yhteytys

1/2012, maaliskuu

• Metsänomistajat käyttävät puukaupassa vaihtelevia viestintäkanavia
• Kuusi taimettuu hyvin Pohjois-Suomen korpikuusikoiden pienaukkoihin
• Metsäkoneen kuljettajaa opastaville ratkaisuille on tarvetta
• Juurikääpä leviää myös Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla

7/2011, marraskuu

• Kustannustehokas metsänhoito –seminaarisarja seuraavaksi Oulussa 25.11.2011
• Putkipadot vähentävät eroosiota ja kiintoaineen kulkeutumista vesistöihin
• Männyn kylvö myöhään syksyllä onnistuu hyvin Keski-Lapissa
• Tarkennus Fixteriä koskevaan uutiseen

6/2011, lokakuu

• Kustannustehokas metsänhoito – seminaarisarja alkaa Rovaniemeltä 27.10.2011
• Metsänomistajien vertaisoppimisen tiekartta suosittelee pienryhmäretkeilyjä
• Energiapuun junakuljetuksissa kehittämismahdollisuuksia
• Tavaralajihinnasta kohti markkinahintaa

5/2011, syyskuu

• Kustannustehokas metsänhoito –seminaarisarja
• Paalaimen tuottavuus parani mutta ei vielä riittävästi
• Hakkuutähteen korjuulla ei pitkäaikaisvaikutuksia kasvupaikan ravinnetilaan
• Kivennäisravinnelannoitus mahdollistaa typen hyödyntämisen turvemailla

4/2011, elokuu

• Aluskasvillisuus vaikuttaa merkittävästi ravinteiden ja raskasmetallien kiertoon tuhkalannoitetulla suopohjalla
• Laserkeilausta voidaan hyödyntää turvemaiden puunkorjuussa
• Pellonmetsitys ja pellonraivaus vaikuttavat maaperän hiilivarastoon
• Metsäteiden ylläpidon avuksi uusia keinoja

3/2011, heinäkuu

• Leimikonsuunnittelijoiden ja metsänomistajien vuoropuhelua maisemanhoidosta tulee lisätä
• Yksi kitkentä korvaa kaksi katkaisua?
• Taimilla suuri vaurioitumisriski poimintahakkuissa
• Kymmeniä VMIn maastotyöntekijöitä relaskooppeineen eri puolilla Suomea

2/2011, toukokuu

• Mustikkaturvekankaalle taimet tulevat luontaisesti - ongelmana ravinteiden riittävyys
• Ympärivuotinen turvemaiden puunkorjuu tulee saada entistä laajemmin käytäntöön
• Kuusialikasvos kaipaa kaliumlannoitusta turvemailla
• Taimettuminen vaihtelevaa ja taimien kehitys hidasta eri-ikäiskuusikossa

1/2011,
helmikuu

• Puuston haihdunta ylläpitää hyvää kuivatustilaa ojitusalueilla
• Metsikkötasolla puiden kilpailu on hyvin epäsymmetristä
• Maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa puuntuotannon talouteen istutuskuusikossa
• Metsänomistajien palvelut uusjakoon?

4/2010, syyskuu

• Hakkuukoneen syöttörullien välillä on merkittäviä eroja
• Venäjän puutulliuhalla on ollut suurin kielteinen vaikutus Venäjällä
• Kunnostusojitus ei lisää liukoisen fosforin ja typen määrää vesistöissä
• Putkipadoilla voidaan vähentää tehokkaasti kunnostusojituksen vesistökuormaa

3/2010, elokuu

• Metsäenergian tuotannon kannattavuus on lähes täysin tukien varassa
• Hirvikärpänen harhautuu helpoiten tummiin pukeutuneeseen ihmiseen
• Kustannustehokkain uudistamisketju Pohjois-Suomessa on auraus ja istutus paakkutaimilla
• Männyntaimikon perkaaminen on erittäin kannattavaa

2/2010, kesäkuu

• Kunnostusojituksessa on parannettavaa kaikilla toimijoilla
• Metsien hoito siirtyy yhä enemmän ammattilaisille
• Metsänomistajat haluavat metsäsuunnitelmaan vaihtoehtoisia hakkuuehdotuksia
• Ainespuun minimilatvaläpimitan kasvattaminen lisää rajusti hakkuutähdekertymää

1/2010, toukokuu

• Pintavalutuskentän on oltava riittävän iso
• Metsänomistajien ikääntyminen vähentää puunmyyntiä ja metsänhoitoa
• Erittäin voimakas harvennus heikentää puun lujuusominaisuuksia
• Mitä tiheämpi taimikko sitä aikaisempi ensiharvennus
• Etelä-Suomessa männyn siemensato on hyvä

4/2009, joulukuu

• Alhainen maan lämpötila lisää dityppioksidi­päästöjä
• Karujen kankaiden männiköiden kasvu riippuu suuresti sademääristä
• Metsänomistajat tarvitsevat vaihtoehtoisia palvelumalleja
• Männyn kasvu määräytyy pitkälti edellisen kesän perusteella
• Päätehakkuu vapautti vain pieniä määriä typpeä

3/2009, marraskuu

• Metsäkoneyrityksen vankka talous on avain kasvuun
• Kokopuupaalien metsäkuljetuksen tuottavuus on hyvä
• Haapa soveltuu sisustukseen ja ulkokäyttöön
• Syvälläkin suossa on elämää
• Lahopuu lisää taimimääriä uudistamisessa

2/2009, syyskuu

• Ravinnetankkaus taimitarhalla saa aikaan lyhytaikaisen vaikutuksen kuusen paakkutaimien typpitilaan ja kasvuun istutuksen jälkeen
• Lumipeite pitää maan sulana kovillakin pakkasilla ja sulamisvesi ei jäädy nollassa
• Joka neljäs metsäkoneyritys on tehnyt tappiota koko 2000-luvun
• Metsänomistajan monikäyttöarvot näkyvät myös metsien käytössä
• Sahojen kilpailukyky ei ole vain raaka-aineen ja tuotantoteknologian varassa

1/2009, toukokuu

• Kuusen taimien juurien kunto on tärkeä taimien jatkokehitykselle
• Harmaaorvakoiden torjuntakyvyissä on eroja
• Maan vesipitoisuus ja ilmatila vaikuttavat männyn kasvuun metsitetyillä pelloilla
• Ravinnepitoisuuksien erot vähäisiä syys- ja talvinäytteiden välillä
• Purppuranahakalla tehty vesakontorjunta on tehokkainta alkukesällä