Varhaisperkaus on yleensä aina tarpeen
Perkausta tarvitsevien taimien osuus on varhaisperkausikäisissä istutuskuusikoissa suuri. Sellaisia kohteita on vähän, joissa valtaosa taimista selviäisi lehtipuiden kilpailusta ongelmitta noin kolmen metrin valtapituudessa toteutettavaan taimikonharvennukseen saakka. Eli ainespuun tuotannon kannalta nuori istutuskuusikko tulee yleensä varhaisperata. Puiden välinen kilpailutilanne muuttuu nuorissa istutuskuusikoissa nopeasti, minkä takia etenkin perinteisenä miestyönä toteutettavan metsäsuunnitelmakierron aika on pitkä.
Tutkimuksessa mallinnettiin perkaustarpeen kehitys ja selvitettiin, että pystyykö metsäsuunnitelmatietoihin perustuen tunnistamaan kohteet, jotka todennäköisesti tarvitsevat varhaisperkauksen tai päinvastoin. Tutkimuksessa inventoitiin Pohjois-Savossa 197 kuusentaimikkoa, jotka olivat 4–7 vuotta vanhoja. Perkaustarve määritettiin kolmeen luokkaan havainnoimalla kasvatettavan taimen ja kilpailevien lehtipuiden välistä sijoittumista ja pituuseroja: Ei perkaustarvetta, huomattava perkaustarve, voimakas perkaustarve.
 |
|---|
| Koneellinen kitkentä on nykyisin vaihtoehtoinen varhaisperkausmenetelmä raivaussahatyölle. Kitkentä ehkäisee vesomista, minkä ansiosta myöhemmän taimikonhoidon kustannukset ovat edulliset. Kuva: Karri Uotila |
Varhaisperkaustarve suurta etenkin turvemailla
Kuusentaimikoiden varhaisperkaustarve oli suuri, keskimäärin noin 60 prosenttia kasvatustaimista tarvitsivat perkausta. Toisaalta ainoastaan 10 prosenttia inventoiduista taimikoista olivat jo perattuja. Varhaisperkaustarve oli keskimääräistä korkeampi turvemailla tai yleensä ottaen liiallisesta, ajoittain seisovasta, vedestä kärsivillä kohteilla. Keskimääräistä alhaisempi varhaisperkaustarve oli muokkaamattomilla mailla ja, kuten odottaa saattaa, jo peratuilla kohteilla.
Muokatulla kivennäismaalla perkauksen arviointi on vaikeaa
Vaikka mallilla voidaan metsikkötietoihin perustuen poimia tapaukset, joissa perkaustarve on oletettavasti joko äärimmäisen suuri tai vähäinen, niin laajempi perkaustarpeen kehityksen arviointi perustuen yksinkertaisiin kasvupaikan muuttujiin on haasteellista. Tyypillisillä kivennäismaiden muokatuilla kuusen istutusaloilla varhaisperkaustarpeen arviointi on heikkoa. Mallilla ei myöskään voi arvioida tarkemmin perkausajankohdan kehitystä, koska taimikoiden perkaustarve vaikutti vakiintuneen jo 4-vuotiaissa taimikoissa. Eli ikä ei ollut merkitsevä muuttuja mallissa.
Lisätietoja
- Tutkija Karri Uotila, p. 029 532 5133, karri.uotila(a)metla.fi
- Uotila, K., Rantala, J. & Saksa, T. 2012. Estimating the need for early cleaning in Norway spruce plantations in Finland. Silva Fennica 46(5): 683-693 (pdf)
< Takaisin etusivulle