Tuhkalannoituksella saatu lisäkasvu voi vähentää ojien perkaustarvetta
 |
| Kuva: Jorma Issakainen |
Tuhkat sisältävät kasviravinteita ja ovat erinomainen lannoite fosforin ja kaliumin puutoksista kärsivissä suometsissä. Paksuturpeisilla turvekankailla puiden kasvu voi tuhkalannoituksen jälkeen nousta moninkertaiseksi lannoitusta edeltäneeseen tilanteeseen nähden. Tutkimuksissa on osoitettu, että riittävän suuruinen suopuusto pystyy haihdunnan kautta ylläpitämään puuston kasvun kannalta riittävää kuivatustilaa silloinkin, kun ojasto on huonossa kunnossa, eikä kunnostusojitusta siksi tarvita.
Lue lisää >Uutta tietoa korpien pienaukkouudistamisesta
Pohjois-Suomessa selvitettiin korven luontaista uudistumista kuuselle ilman muokkausta ja kevyellä muokkauksella, ja tutkittiin luontaista uudistumista eri kokoisissa pienaukoissa. Yhteen kokeseen perustuvan tapaustutkimuksen mukaan korpikuusikon pienaukot taimettuvat nopeammin ja tasaisemmin kuuselle kuin pienet avohakkuualat. Maanmuokkaus ei edistänyt kuusen taimettumista, joten tulosten perusteella sitä ei kannata tehdä. Toisen tutkimuksen mukaan korpikuusikoissa oli runsaasti alikasvostaimia jo ennen hakkuuta. Hakkuun jälkeen pienaukoille syntyi taimia lisää vuosittain. Tulokset tukevat aiempia havaintoja luontaisen taimettumiskyvyn säilymisestä hyvänä hakkuun jälkeen myös vanhoilla korpisoiden ojitusalueilla.
Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
MetPro-uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >
Varhaisperkaus on yleensä aina tarpeen
 |
|---|
| Varhaisperkaustarve kehittyy jo hyvin nuoriin istutuskuusikoihin. Kuva :Karri Uotila |
Perkausta tarvitsevien taimien osuus on varhaisperkausikäisissä istutuskuusikoissa suuri. Sellaisia kohteita on vähän, joissa valtaosa taimista selviäisi lehtipuiden kilpailusta ongelmitta noin kolmen metrin valtapituudessa toteutettavaan taimikonharvennukseen saakka. Eli ainespuun tuotannon kannalta nuori istutuskuusikko tulee yleensä varhaisperata. Puiden välinen kilpailutilanne muuttuu nuorissa istutuskuusikoissa nopeasti, minkä takia etenkin perinteisenä miestyönä toteutettavan metsäsuunnitelmakierron aika on pitkä.
Lue lisää >Metsämaiseman herkkyyttä arvioidaan Kainuun ja Kuusamon alueella
 |
|---|
| Kuva: Ron Store |
Metsäntutkimuslaitos on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa menetelmän, jonka avulla voidaan tuottaa metsämaiseman herkkyyttä kuvaava karttamuotoinen luokitus suuralueille. Maiseman herkkyydellä tarkoitetaan visuaalisen maiseman herkkyyttä muutoksille kuten metsänhakkuille tai rakentamiselle. Luokituksen tarkoituksena on tunnistaa maisemallisesti herkät alueet etukäteen ja näin auttaa kohdentamaan maisemanhoidon resursseja kustannustehokkaasti sekä estää konfliktien syntymistä.
Lue lisää >