Hieskoivikon hakkuu kuusentaimikon päältä onnistuu
Koivikoissa esiintyy usein kehityskelpoisia alikasvoskuusia, joista voidaan kasvattaa metsän uusi puusukupolvi. Tutkimuksen mukaan hieskoivikon päätehakkuu kuusentaimikon päältä onnistuu nykytekniikalla hyvin eikä taimikon varominen hidasta puunkorjuuta kohtuuttomasti. Menetelmän kannattavuutta ei vielä tutkittu, mutta säästöt uudistamisen ja taimikonhoidon kustannuksissa ovat ilmeiset
Kokopuunkorjuun aiheuttamat puuntuotokyvyn riskit hallintaan
Tutkimuksessa sovellettiin riskianalyysin menetelmää, jonka avulla voidaan arvioida kokopuunkorjuun aiheuttamia positiivisia ja negatiivisia riskejä puuntuotoskyvylle verrattuna runkopuun korjuuseen ja arvioida riskinhallinnan tarve. Aineistona käytettiin kansainvälisiä kenttäkokeiden tuloksia, joissa puuston ja maan ominaisuuksia verrattiin kokeellisissa kokopuun ja runkopuun korjuun käsittelyissä.
Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
MetPro-uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >
Puukauppaa käydään tulevaisuudessa yhä enemmän verkossa
Puumarkkinoiden toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti globalisaation ja paperin kysyntään vaikuttavan sähköisen viestinnän kehityksen myötä. Samalla puukauppa on muuttunut aiempaa markkinalähtöisemmäksi ja vientimarkkinoiden suhdanteiden heijastuminen puukauppaan on voimistunut.
Puun tarjonnan kehitykseen vaikuttaa puolestaan yksityismetsänomistajakunnan rakennemuutos. Sekä puumarkkinoiden ulkoiset että sisäiset muutokset on nähty uhkina puumarkkinoiden toimivuudelle, joka on ollut keskeisimpiä metsäpoliittisista keskustelunaiheista Suomessa.
Miksi isot puut eivät kasva Suomessa
 |
| Kuva: Markku Larjavaaran kokoelmat |
Valtavat, noin satametriset punapuut Kaliforniassa ja eukalyptukset Kaakkois-Australiassa pysäyttävät matkailijat niitä ihailemaan. Suomessa korkeimmat puut ovat kuitenkin vain noin nelikymmenmetrisiä. Jo pitkään on tiedetty missä suurimmat puut kasvavat ja siten on eniten elävää biomassaa pinta-alayksikköä kohden, mutta ei ole tiedetty miksi. Global Ecology and Biogeography -lehdessä julkaistavassa artikkelissa Markku Larjavaara ja Helene C. Muller-Landau esittävät uuden tavan selittää globaalia biomassavaihtelua.
Lue lisää >