Energiapuukaupan tilastoinnille on tarvetta
 |
| Kuva: Juha Laitila |
Energiapuun kauppamäärät ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti metsähakkeen käytön lisäyksen myötä. Tilastotietoa energiapuukaupoista on kuitenkin niukasti tarjolla. Toimitusketjun lopusta, laitospäästä, on jo saatavilla metsähakkeen hinta- ja määrätietoja, mutta ketjun alusta eli metsäpään energiapuukaupoista ei ole olemassa kattavaa, julkista tilastoa. Energiapuumarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja kehittymisen kannalta luotettava markkinainformaatio erityisesti energiapuun hinnoista on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Metsäntutkimuslaitos (Metla) toteutti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella esiselvityksen energiapuumarkkinoiden käytännöistä, toimijoiden tietotarpeista ja energiapuukaupan tilastoinnin toteutusmahdollisuuksista.
Lue lisää >Turvetuhka suomänniköiden lannoitteena
 |
| Kuva: Jorma Issakainen |
Turvemaiden ojitusalueilla on arviolta miljoona hehtaaria sellaisia metsiköitä, joilla fosforin (P) ja kaliumin (K) puutokset rajoittavat merkittävästi puuntuotosta. Useimmiten kyse on paksuturpeisista ja alkuaan nevamaisista suotyypeistä, jotka kuivatuksen seurauksena ovat kehittyneet mustikka- tai puolukkaturvekankaiksi. Puiden saatavilla on runsaasti typpeä (N), mutta niukalti kivennäisravinteita. Metsänkasvatusohjeissa tällaisiin ravinnetaloudeltaan epätasapainoisiin kohteisiin suositellaan PK-lannoitusta kerran tai kahdesti puuston kasvatusaikana.
Lue lisää >Vuorovaikutteisten palveluiden merkitys korostuu
 |
|---|
Kolme viidestä metsänomistajasta on otollista kohderyhmää vuorovaikutteisille ja oivalluksia tarjoaville metsäsuunnittelu- ja neuvontapalveluille. Näillä metsänomistajilla yhdistyvät metsien käytön monitavoitteisuus tai virkistyskäytön painottaminen joko oppimishaluisuuteen tai puntaroivaan päätöksentekoon. Itsenäisillä päätöksentekijöillä ja päätöksenteon ulkoistajilla on melko tasaisesti erilaisia metsänomistuksen tavoitteita. Metsätuloja ja metsätöitä painottavat omistajat ja tavoitteiltaan epätietoiset omistajat soveltavat vastaavalla tavalla varsin tasaisesti erilaisia päätöksentekostrategioita.
Lue lisää >Paremmalla harkinnalla miljoonasäästöt metsäojitustyömailla
 |
| Kuva: Aimo Jokela |
Ojaston huono kunto ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että puusto kärsisi liian korkeasta vesipinnasta ja kasvualustan hapettomuudesta. Runsaspuustoisissa suometsissä puuston haihdunta voi olla niin voimakasta, että kasvupaikan kuivatustila pysyy hyvänä tukkeutuneista ojista huolimatta. Tällöin ojaston kunnostaminen ei välttämättä vaikuta puuston kasvuun millään tavoin ja voi siksi olla tarpeeton kustannus metsänomistajalle.
Lue lisää >Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
MetPro-uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >