Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta

Männyn kylvö myöhään syksyllä onnistuu hyvin Keski-Lapissa

Kevättä ja alkukesää toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun on perinteisesti pidetty parhaana männyn kylvöajankohtana. Muita ajankohtia ei ole suositeltu. Uusien tutkimustulosten perusteella myös myöhäissyksy sopii männyn kylvöön ainakin Fennoskandian pohjoisosissa. Tulokset perustuvat Metsähallituksen käytännön mittakaavassa Keski-Lapissa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tekemiin männyn myöhäissyksyn kylvöihin, jotka Metla inventoi kesällä 2008.

Kylvö on halpa männynviljelymenetelmä varsinkin nyt, kun koneellinen kylvö on yleistynyt. Tarve alentaa metsän­uudistamisen kustannuksia on lisännyt kylvön suosiota. Suurin osa männynkylvöistä tehdäänkin nykyisin koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Koneelliselle kylvölle sovelias aika keväällä ja alkukesällä on lyhyt, koska maanmuokkauskoneet pääsevät maastoon vasta roudan sulamisen ja maan kuivumisen jälkeen sekä maaston kantavuuden parannuttua. Muokkauskoneiden on siitä huolimatta operoitava koko sulan maan aika, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa.

Kuva: Risto Jalkanen

Siemen ei ehdi Pohjois-Suomessa itää ennen talvea

Kylvöajan pidentämiseksi on harkittu erilai­sia vaihtoehtoja. Jotkut käytännön toimijat ovat jatkaneet kylvöä maanmuokkauksen yhteydessä läpi kesän, vaikka monet tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin kesäkylvöt (heinä-elokuu) onnistuvat huonosti kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Kylvö myöhään syksyllä loka-marraskuussa, on sen sijaan joidenkin aikaisempien tutkimusten mukaan onnistunut tyydyttävästi varsinkin Fennoskandian pohjoisosissa. Syynä tähän voi olla, että syksy on pohjoi­sessa suhteellisesti kuivempi kuin etelässä, ja että maanpinta jäätyy pohjoisessa aikai­semmin. Siemenet eivät tällöin ime vettä ennen talvea ja kestävät jäätymisen hyvin. Ne eivät ole myöskään ehtineet vielä itää.

Syyskylvö on yhtä hyvä kuin kevätkylvö

Vastoin tutkimushypoteesia myöhäissyksyä voidaan tulosten perusteella pitää käyttökelpoisena männyn kylvö­ajankohtana ainakin Fennoskandian pohjoisosissa. Myöhään syksyllä kylvetyillä uudistusaloilla oli vähintään yhtä paljon taimia kuin vastaavilla kevään ja alkukesän kylvöaloilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että uudistamistulos on aina kylvön ja luontaisen uudistamisen yhteisvaikutusta. Tulosten varmistamiseksi tarvitaan vielä kokeellista tutkimusta.

Lisätietoja

• Erikoistutkija Mikko Hyppönen, p. 050 391 4420, mikko.hypponen @ metla.fi
• Erikoistutkija Ville Hallikainen, p. 050 391 4469, ville.hallikainen @ metla.fi
• Hyppönen, M. & Hallikainen, V. 2011. Factors affecting the success of autumn direct seeding of Pinus sylvestris L. in Finnish Lapland. Scandinavian Journal of Forest Research 26(6): 515–529.