Kustannustehokas metsänhoito – seminaarisarja
Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja metsäkeskukset järjestävät Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarjan 27.10.2011–15.2.2012.
Seminaareissa esitellään muun muassa metsänhoidon koneellistamiseen sekä metsänuudistamisen kustannusten ja laadun hallintaan liittyviä uusia menetelmiä, joilla metsänhoidon kustannustehokkuutta ja siten myös metsätalouden ja siihen liittyvän yritystoiminnan kannattavuutta voidaan parantaa.
Tarkemmat seminaariohjelmat ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan syyskuun 2011 aikana.
Paalaimen tuottavuus parani mutta ei vielä riittävästi
 |
|---|
| Kuva: Juha Laitila. |
Tutkimuksessa Fixteri II -kokopuupaalaimen tehotuntituottavuus oli huomattavasti korkeampi kuin ensimmäisen vuonna 2005 kehitetyn prototyyppipaalaimen (Fixteri I). Poistuman keskikoon kasvu 20 litrasta 75 litraan lähes kaksinkertaisti kokopuun paalauksen tehotuntituottavuuden. Poistuman ollessa 20 litraa, kokopuun paalauksen tehotuntituottavuus oli 3,4 kuutiota tunnissa ja 75 litralla tuottavuus oli 6,1 kuutiota.
Tilaa tai peru uutiskirje
Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi.
Hakkuutähteen korjuulla ei pitkäaikaisvaikutuksia kasvupaikan ravinnetilaan
 |
|---|
Hakkuutähteen korjuu ei vaikuttanut maan ravinnemääriin tai puuston ravinnetilaan. Kokopuukorjatuilla aloilla valtapuiden pituus oli pienempi verrattuna runkopuukorjattuihin aloihin, mutta valtapuiden runkotilavuudessa ei ollut eroa. Kokopuukorjatuilla aloilla valtapuiden pienempi pituuskehitys johtui ilmeisesti taimikon alkukehitysvaiheessa tapahtuneista hallatuhoista, joilta hakkuutähteet suojasivat taimia runkopuukorjatuilla aloilla.
Kivennäisravinnelannoitus mahdollistaa typen hyödyntämisen turvemailla
 |
|---|
| Kuvassa lannoittamaton koeala Kuva: Jorma Issakainen |
Puuston kasvu jäi lannoittamattomilla vertailukoealoilla vähäiseksi (alle 0,5 kuutiota hehtaarilla vuodessa) molemmissa kokeissa. Lannoitettu puusto kasvoi vertailuun nähden huomattavasti nopeammin koko tutkimusjakson ajan. Kasvu oli parhaimmillaan 12 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Kivennäisravinnelannoitus tasapainottaa puiden ravinnesuhteita ja mahdollistaa turpeen runsaan typpivarannon hyödyntämisen metsikön tuotoksessa. Toisaalta lannoituksen uusiminen kerran tai kahdesti metsikön kasvatusaikana on tarpeen puiden hyvän ravinnetilan ylläpitämiseksi Siniheinä-tyypin metsäojitetuilla soilla.