Puuston haihdunta ylläpitää hyvää kuivatustilaa ojitusalueilla

Epäonnistunut ojitus, koska vesi seisoo valunnan estävän kinkaman takana. Myös hakkuu on jäänyt tekemättä. Kuva: Metla/Markku Saarinen

Metsäntutkimuslaitoksessa selvitettiin ojitusalueen vedenpinnan tason riippuvuutta puuston määrästä, säätekijöistä, maantieteellisestä sijainnista sekä ojaverkoston kunnosta. Tutkimukseen otettiin mukaan kattavasti eri puolilta Suomea noin 460 mäntyvaltaista ojitusaluemetsikköä, joilla oli mitattu puuston määrä ja seurattu vedenpinnan korkeutta useamman vuoden ajan. Metsiköt edustivat hyvin tyypillisiä ojitettuja rämemänniköitä.

Tutkimus osoitti, että puuston määrä ja kesäkauden sadanta vaikuttivat eniten vedenpinnan tasoon. Ojien syvyyden vaikutus siihen oli pieni kun puuston määrä otettiin huomioon.

Laskelmien perusteella 10 kiintokuutiometrin lisäys puuston tilavuudessa laskee vedenpintaa noin yhden senttimetrin. Puuston tilavuuden ollessa 150 kiintokuutiometriä, vedenpinta on keskimäärin noin 10 senttimetriä alempana verrattuna ojitusalueeseen, jossa puustoa on vain 50 kuutiometriä. Jotta kasvupaikan kuivatustila pysyy riittävän hyvänä (vedenpinta 30-40 cm syvyydessä) ilman kunnostusojitusta, puustoa tulisi olla Etelä-Suomen oloissa yli 125 m 3/ha ja Pohjois-Suomessa yli 150 m 3/ha.

	Kohde, jossa oja aiotaan perata, vaikka puuston suuren määrän perusteella siihen ei ole tarvetta. Kuva: Metla/Markku Saarinen

Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että varttuneissa puustoissa kunnostusojitus voi tukkeutuneista ojista huolimatta olla tarpeetonta, koska puuston vedenotto ja haihdunta ylläpitävät hyvää kuivatustilaa.

• Tutkija Sakari Sarkkola, p. 029 532 2312, sakari.sarkkola @ metla.fi

• Sarkkola, S., Hökkä, H., Koivusalo, H., Nieminen, M., Ahti, E., Päivänen, J. Laine, J. 2010. Role of tree stand evapotranspiration in maintaining satisfactory drainage conditions in drained peatlands. Canadian Journal of Forest Research 40: 1485-1496